Pysähtyneissä tunnelmissa sujuneen kesän jälkeen Oulun Teatrialla alkoi tapahtua. Klubilla päästiin syksyllä kuulemaan hulppeissa puitteissa muutakin kuin heavya ja metallia.
Yleisömäärältään alkutalven 2005 suurimmat menestykset edustivat Oulun maineen mukaista raskasta linjaa: Sonata Arcticaa, Dioa ja kumppaneita. Tunnelmaltaan erinomaisia tapahtumia olivat ruotsalaisten Hellacoptersin ja The Arkin keikat. Myös The Rasmuksen veto oli monelle nuorelle varmasti yksi vuoden kohokohdista. Teatrian pluspuoli onkin, että siellä voidaan helposti järjestää myös alaikäisille sallittuja konsertteja.
Vuoden mittaan tuli moneen kertaan todistettua se, että Oulussa on todellista tarvetta vähintään tuhannen hengen, mutta jäähallia huomattavasti pienemmälle rockareenalle. Kun Teatrian jatkuvuus on enemmän tai vähemmän vaakalaudalla, toivoa sopii, että oululaisten kulttuuritoimijoiden yhteistyönä esittelemä Kulttuurikeskus Pesula ei jää vain ideaksi Power Point -kalvoihin.
Oululainen levyvuosi oli vilkkaampi kuin aikoihin. Tarjonnaltaan se oli ehkä kaikkien aikojen runsain. Kotimaisen levy-yhtiökentän uusi nimi UHO Production nojasi ensimmäisissä julkaisuissaan täkäläisiin yhtyeisiin.
Amplifiren Killing The Sound aloitti elektrogrungellaan UHO:n oululaisalbumien sarjan, jota jatkoivat Morley, Brüssel Kaupallinen ja Lambs. Morleyn samanniminen esikoisalbumi oli arvostelumenestys, ja myös BK ja Lambs saivat positiivista palautetta, etenkin verkkolehdissä. Seuraavat albumit kertovat tarkemmin näiden neljän yhtyeen suunnasta.
Muualla Suomessa sekä Rumban että Soundin vuoden viimeisen numeron kanteen kelpuuttama Disco Ensemble teki lopullista läpimurtoaan First Aid Kit -albumilla. Vuoden kotimainen tulokas oli myös syksyllä Oulussa esiintynyt tamperelainen Regina, jonka kasarihenkinen retropaukku Katso maisemaa teki viileästä suomenkielisestä elektropopista kuuman puheenaiheen.
Tarja lähti ja HIM nousi
Vuoden 2005 yllättäjänä voi pitää yli 40 viikkoa albumilistalla viihtynyttä PMMP-duoa ja sen Kovemmat kädet -albumia. Niin vain taannoisesta Popstars -drop outista tuli vuoden 2005 Rumban kriitikkopollin voittaja.
HIM nousi USA:n albumilistalla suomalaisittain historialliselle sijalle 18 ja The Rasmus jatkoi kansainvälistä menestystään.
Menestystä enemmän kotimaassa puhutti Nightwishin ja sen solistin Tarja Turusen dramaattinen ero.
Yhtyeen erokirje Turuselle istui samaan kirjalliseen perinteeseen kuin Mika Myllylän testamentti Suomen kansalle. Repostelemista riitti viikkokausiksi ja samalla varmistui ilkeiden rokkimiesten kiusaaman Turusen kirkkokonserttien lippumenekki.
Vuoden turhinta antia tarjosi Dingon studioalbumi ja ties monettako vuotta jatkuva comeback, nyt basistia lukuun ottamatta alkuperäisistä jäsenistä siivotulla kokoonpanolla. Teräsbetonin Darwin-metalli löysi kuulijansa ja vastustajansa.
Ulkomaisista takuunimet Coldplay, Block Party ja White Stripes tekivät kehutut menestysalbumit, mutta vieläkin kiivaampaa suitsutusta julkaisuillaan keräsivät Atlantin molemmin puolin Antony And The Johnsons,Kanye West,LCD Soundsystem ja Sufjan Stevens.
Kate Bushin comeback-albumi Aerial oli vuoden tapaus Iso-Britanniassa ja melkoinen juttu myös meillä.