Ritaharjun koulu on ryhtynyt tulevaisuustutkija Ilkka Halavan johdolla pohtimaan, kuinka lapsia ja nuoria voisi entistä paremmin valmistaa tulevaisuuden työelämään.
Rehtori Pertti Parpala kertoo, että koulu asettaa vuosittain suunnan, jota kohti se menee yhdessä ideoiden. Parhaillaan koululla tehdään Ritaharju 2030 -suunnitelmaa, jossa pohditaan muun muassa tulevaisuuden yhteiskuntaa.
– Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että maailma ja yhteiskunta muuttuvat niin nopeasti, että kyky reagoida ja ennakointikyky ovat koulullekin ehdottomia, jotta pysymme kehityksessä mukana.
Halava on käynyt muutaman kerran sparraamassa koulun henkilökuntaa, ja keskustelua on jatkettu Halavan johdolla suljetussa sosiaalisessa mediassa. Parpala toivoo, että vahva tulevaisuuteen katsominen pystyttäisiin juurruttamaan osaksi toimintakulttuuria.
– Kun henkilökunnalla on intohimo itsensä ammatilliseen kehittämiseen, oppilaatkin hyötyvät.
Poikkeuksellista peruskoulussa
Halavan näkemyksen mukaan Ritaharjun koulun toimintatapa on poikkeuksellinen.
– Olen tehnyt 12 vuotta töitä opetusalan kanssa. Toisen asteen toiminnassa ja ammatilliselta puolelta löytyy tahoja, joissa vastaavanlaista on jo jollain tavalla mukana opetuksessa. Peruskoulutasolla en tiedä, että Ritaharjun tapaista järjestelmää olisi missään muualla käytössä.
Halavan mukaan ihmiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtää, että murrosaika haastaa ihmiskunnan eri tavalla kuin koskaan aiemmin.
– Aiemmat murroskaudet ovat kestäneet satoja vuosia. Nyt eletään sellaista murrosta, jonka aikataulu on ihan radikaalisti lyhyempi. Meillä ei ole käytännössä sellaista mahdollisuutta, että pienin askelin muutetaan vähän, vaan nyt pitäisi pystyä valmistamaan seuraavia sukupolvia seuraavan ajan järjestelmiin ja sellaiseen elämäntapaan, joka on yleisesti ottaen planeettakestävä.– Se on valtava haaste suomalaisille kouluille ja koko oppimisjärjestelmälle.
Halavan mukaan Ritaharjussa on jo nyt paljon hienoja käytäntöjä.
– Esimerkiksi se, miten opettajia rekrytoidaan. On ollut vaikuttavaa, että oppilaatkin haastattelevat kandidaatteja. Työtä tehdään ajatuksella, että tulevaisuuden sukupolvesta kasvaa toimijoita.
Historiaa on opetettu kouluissa alusta lähtien, mutta Halavan näkemyksen mukaan historian rinnalle on hiljalleen tulossa myös tulevaisuus.
– Aika-akselilla liikkuminen pitäisikin olla kansalaistaito. Emme voi kasvattaa sellaiseen työelämään, joka on jollain tavalla väistyvää. Meidän täytyy kasvattaa siihen seuraavaan.