Pääkirjoitus

Ris­ti­rii­tai­nen perintö

Venezuelan värikäs presidentti Hugo Chávez jää historiaan köyhän kansan suosikkina ja piikkinä Yhdysvaltain lihassa. Hänen hallintonsa oli sekoitus demokratiaa ja itsevaltiutta.

Venezuelan presidentti Hugo Chávezin, 58, kuolema ei tullut kenellekään yllätyksenä sen jälkeen kun hänelle tehtiin neljäs syöpäleikkaus Kuubassa joulukuussa eikä häntä sen koommin nähty julkisuudessa. Venezuelan hallinnon viime päivien viesteistä oli jo luettavissa, että kansaa valmisteltiin Chávezin kuolemaan.

Neljätoista vuotta Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevaa, 28 miljoonan asukkaan öljyvaltiota johtanut Chávez jätti ristiriitaisen perinnön. Hänet tullaan muistamaan köyhän kansanosan elinehtojen parantamiseksi tekemästään työstä.

Hänet muistetaan myös demokratian omaperäisestä tulkinnasta, yrityksistä rajoittaa sananvapautta ja etenkin räävittömästä Yhdysvaltojen vastaisesta uhittelusta.

Köyhistä oloista lähtenyt ja sotilasakatemiassa koulutuksensa saanut Chávez yritti Venezuelan johtoon ensimmäisen kerran osallistumalla sotilasvallankaappausyritykseen vuonna 1992.

Menneinä vuosikymmeninä Latinalaisessa Amerikassa oli enemmän kuin sääntö se, että valta vaihtui vain sotilasvallankaappauksen seurauksena.

Toinen mahdollisuus Chávezille tarjoutui presidentinvaaleissa kuusi vuotta myöhemmin. Chávez ylsi tuolloin 56 prosenttiin äänistä ja tuli valituksi. Siitä lähtien hän hallitsi maata kuolemaansa saakka saaden rehellisinä pidetyissä presidentinvaaleissa enemmistön tuen.

Chávez tuli tunnetuksi värikkäänä puhujana, joka huokui vallankumousromantiikkaa. Hän käynnisti  bolivaariseksi vallankumoukseksi ja 21. vuosisadan sosialismiksi kutsumansa uudistukset, jotka tähtäsivät öljytulojen käyttämiseen köyhien aseman parantamiseksi. Tämä johtikin tuloksiin; lukutaito parani ja terveydenhuolto kohentui.

Venezuela oli toisen maailmansodan jälkeen maailman tärkein öljynviejämaa ja kuuluu edelleen kymmenen suurimman öljyvaltion joukkoon. Öljy ja luonnonkaasut muodostavat maan talouden selkärangan. Oheiselinkeinoineen ne kattavat yli puolet bruttokansantuotteesta ja budjettituloista sekä 90 prosenttia tuontituloista.

Chávezin politiikka on kuitenkin jakanut kansan kahtia.

Maahan on syntynyt vahva oppositio, joka on ajoittain kyennyt horjuttamaan Chávezin asemaa. Sadattuhannet venezuelalaiset ovat äänestäneet myös jaloillaan ja muuttaneet pois maasta.

Vaikka Chávezin seuraajasuosikikseen nostama varapresidentti Nicolás Maduro on etulyöntiasemassa ja gallup-suosikki kuukauden sisällä pidettävässä presidentinvaalissa, lopputulos ei ole sinetöity. Todennäköisesti vastaehdokkaaksi nousee oppositiota aikaisemmissa vaaleissa edustanut ja kovan vastuksen Chávezille antanut Henrique Capriles.

Venezuelassa on käyty kiivasta taistelua vallasta jo vuosia. Ilmeistä on, että suruajan mentyä vaalikentillä otetaan miehestä mittaa toden teolla.

Valitaan uudeksi presidentiksi kuka tahansa, Chávezin jälkeen Venezuela ei ole enää entisensä.

Niin paljon politiikka kulminoitui hänen persoonaansa.