Oulunsalosta kotoisin oleva revonlahtelainen Toni Pitkälä, 30, kuuluu niihin "harvoihin ja valittuihin" suomalaisiin, jotka saavat tehdä työkseen ristikoita.
Pitkälän olemuksesta heijastuu, että mies on oman alansa löytänyt. Mutta miten kaikki alkoi?
"Jo pienenä tykkäsin ratkoa Pirkan ristikoita. Erityisessä suosiossani olivat kryptot. Siitä lähtien olen aina ratkonut erilaisia ristikoita."
Harrastuksen muuntumisessa ammatiksi oli jonkin verran kitkaa. Kun Pitkälä laati hupimielessä ristikoita sukulaisille, nämä yllyttivät häntä tarjoamaan tuotoksiaan lehteen. Ensin ajatus ei sytyttänyt. "Tahdoin pitää ristikot vain harrastuksena."
Toni Pitkälällä ja hänen Piia-vaimollaan on kaksi pientä tytärtä ja niinpä huushollissa pyörii vauva-aiheisia lehtiä. "Huomasin, ettei niissä ollut ristikoita! Niinpä päätin laatia jonkun tarjolle."
Tarjous Kaksplussalle kannatti, sillä ristikko meni läpi, että humahti. "Tämän jälkeen Erkki Vuokila Sanaris-yhtiöstä otti yhteyttä ja pyysi töihin. Vuokila tarvitsi tiimiin osaajan, joka kykenisi laatimaan sekä helppoja että visaisia laaturistikoita", kuvailee Pitkälä työnsä alkuvaiheita. Tämän jälkeen "ristikot veivät ja Toni vikisi".
Tällä hetkellä ristikkoyritys Sanaris Oy:ssä on Pitkälä mukaan lukien kolme päätoimista ristikonlaatijaa. Pitkälän ristikoita on jo julkaistu edellä mainittujen lehtien lisäksi ainakin Suomen Kuvalehdessä, Ilta-Sanomissa, Punaisessa Pelikaanissa ja Uutislehti 100:ssa.
Kotonaan Revonlahdella Pitkälä laatii ristikoita noin yhden päivässä. "Toisinaan en ehdi edes ylös sängystä, kun jo täytyy alkaa laatiminen", virnistää Pitkälä.
"Etätyön iloja on, ettei työ ole niin virallista ja kelloon sidottua. Toisaalta haasteena on työn ja vapaa-ajan pitäminen erillään. Paras keino on sulkeutua työhuoneeseen ja ottaa ovenkahva pois. Silloin lapset eivät ihmettele, miksi isi ei voi nyt ottaa syliin."
Myös Piia Pitkälä on kiinnostunut ristikoista. Pariskunta on laatinut joitain ristikoita yhdessäkin. "Vaimon tuki tähän työhön on korvaamaton", kehuu Pitkälä. Perhe-elämän hän myöntää muutenkin olevan tasapainottava ja arjessa kiinni pitävä tekijä.
Moni ristikoiden eteen joutunut rivikansalainen huokaisee syvään nähtyään epämääräisen joukkion tyhjiä ruutuja. Vieressä olevat vihjeruudut vain lisäävät ahdistusta. Mitä ammattilainen sanoisi "huonolle ratkojalle", joka kuitenkin tahtoisi yrittää?
"Kannattaa aloittaa helpoilla ristikoilla, vaikkapa Mustan Pelikaanin lastenristikoilla."
Toni Pitkälä kuvittaa itse noin puolet laatimistaan ristikoista. Aluksi hahmotetaan kokonaistilanne eli mihin ristikko tulee ja millä visaisuusasteella. Sen jälkeen vuorossa on kuvan laadinta. Kun ristikon koko on tiedossa, alkaa Pitkälän mukaan ruutujen täyttäminen.
"Sanojen tulee olla lukijoille tuttuja, ei liian vaikeita", ristikonlaatija huomauttaa.
Vasta viimeisenä asetellaan vihjeet paikalleen. "Ristikon visaisuus riippuu lopulta vihjeiden visaisuudesta. Kerran tein Ilta-Sanomiin niin visaisen ristikon, että vastaava toimittaja joutui soittamaan aiheesta Vuokilalle. Samasta ristikosta oli tullut myös super-positiivista palautetta. Kansa oli kuitenkin kokenut tämän erittäin visaiseksi, koska vain harva oli palauttanut ristikon!"
Klassinen kysymys: Mitä laatija tekee tilanteessa, jossa kirjaimet eivät täsmää "ristiin"?
"Hyvin usein jokin ristikon kulma joudutaan tekemään kokonaan uudelleen. Joskus joudutaan käyttämän pakkorakosanaa. Se on jokin ei-tunnettu sana tai sanantekele, joka voi pelastaa muuten hyvän ristikon."