Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio vaatii Twitterissä julkaistussa kannanotossaan huumausaineiden käytön rangaistavuuden lopettamista.
Nuotion mukaan huumeriippuvaisten ongelmakäyttäjien sakottaminen on oikeudellisesti arveluttavaa, eikä kestä päivänvaloa.
Nuotion viittaa tekstissään Norjaan ja Saksaan, joissa oikeusistuimet ovat linjanneet, ettei huumeiden käytöstä tule rangaista. Hänen mukaansa Suomessa poliisilla tulisi olla valmius päivittää käytänteitään. Myös syyttäjien tulisi arvioida asiaa ja olla nostamatta syytteitä.
– Ymmärrän sinänsä poliisin varovaisuutta uusiin oikeudellisiin tulkintoihin. Mutta poliisin vastuuta korostaa se, että sillä on avainasema. Minun silmissäni poliisilla on tässä paljon pelissä, Nuotio kirjoittaa.
Nuotion ottaa tekstissään kantaa myös huumeiden käyttöhuoneiden puolesta. Hänen mukaansa lainmuutos olisi hyvä, mutta myös kansalaistottelemattomuus voi tulla kyseeseen.
Nuotion mukaan Australiassa käyttöhuoneet ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä.
– Lopputulos on aina sama. Käyttöhuoneet tarvitaan ja ne tulevat. Käytön rangaistavuus tulee niinikään poistumaan. Olemme hiukan perinteisiä ja legalistisia, mutta oikeusjärjestelmämme sisältää jo kaikki ainekset tarvittaviin päivityksiin, Nuotio toteaa.
Hänen mukaansa paras lopputulos saavutetaan kun rikosprosessiketjun eri toimijat poliisista alkaen vievät asioita hallitusti eteenpäin.
Tuoreimman Euroopan huumeraportin mukaan Suomessa kuoli vuonna 2020 huumeisiin yhteensä 258 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi on Euroopan Unionin muihin maihin, Norjaan ja Turkkiin vertailtaessa huumekuolemien kärkijoukossa.
Suomessa kuoli 72 henkilöä miljoonaa henkeä kohden. Vain Norjassa (85), Ruotsissa (73) ja Irlannissa (73) kuoli enemmän ihmisiä huumeisiin väkilukuun suhteutettuna.
Juttua muokattu kello 16.05: lisätty tiedot Suomen huumekuolemista.