Pitäisikö kunnille antaa mahdollisuus nykyistä aktiivisempaan osaan liikennevalvonnassa liikenneturvallisuuden edistämisen nimissä vai pitäisikö sittenkin tyytyä vain poliisin määrärahojen kasvattamiseen?
Samaan aikaan kun Suomessa kohistaan yksityisen pysäköinninvalvonnan laillisuudesta, selvitellään myös sitä, voisivatko kunnat olla nykyistä aktiivisemmin mukana liikenteen valvonnassa.
Viime vuoden kesäkuussa asiasta saatiin jo yksimielinen mietintö, jossa hanketta puollettiin. Lausuntokierrokselta palanneeseen ehdotukseen on kuitenkin jätetty myös suuri joukko varauksia. Työryhmän puheenjohtajana toiminut, lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola Oikeusministeriöstä uskoo, että hankkeen jatkosta päätetään muutaman jo viikon sisällä.
Mitä selvitettiin? Alunperin hanketta selvittämään asetetun työryhmän piti tehdä esitys, miten kuntia voitaisiin kannustaa aktiiviseen yhteistyöhön poliisin kanssa automaattisen liikennevalvonnan teknisessä toteuttamisessa ja valvontakohteiden valitsemisessa.
Selvitystä kaivattiin myös siitä, voitaisiinko kunnille myöntää valtuudet määrätä rikesakkoja automaattivalvonnassa esiin tulleista rikkeistä, kuten ylinopeuksista ja joukkoliikennekaistalla ajosta.
Kolmanneksi haluttiin ehdotuksia siitä, miten liikennevalojen noudattamisen valvontaa voitaisiin tehostaa nykyisestään.
Mitä esitettiin? Yksimielisessä mietinnössä puollettiin uutta lakia, jolla kannustettaisiin poliisin ja kuntien aktiivista yhteistyötä automaattisen liikennevalvonnan toteutuksessa ja valvontakohteiden valinnassa. Laki siis loisi puitteet yhteistyölle ja mahdollistaisi kuntien kunnan osallistumisen valvontaan. Viranomaisten keskinäistä vastuunjakoa ei kuitenkaan muutettaisi, vaan poliisi pysyisi vastaavana viranomaisena,
Kuntien osallistuminen valvontaan perustuisi vapaaehtoisuuteen ja edellyttäisi kihlakunnan poliisipäällikön suostumusta. Yhteistyö voisi työryhmän mielestä käsittää myös automaattisessa liikennevalvonnassa kertyneen materiaalin purkamista ja muuta toimistotyötä. Työryhmä esitti myös säädöstä, jonka mukaan poliisin lisäksi poliisin toimistohenkilökuntaan kuuluva tai valvontaan osallistuvan kunnan virkamies voisi antaa rikesakkomääräyksen. Tämänkin edellytyksensä olisi se, että kihlakunnan poliisipäällikkö on tehnyt asiasta päätöksen ja todennut, että virkamiehellä on tehtävän vaatima koulutus ja taito.
Henkilön oikeusturvaan ei uudistuksella puututtaisi. Jos rikesakkoa vastustetaan, esitutkinnan suorittaisi poliisi kuten nykyisinkin. Samalla yhteistoimintamallin katsottiin tehostavan myös liikennevalojen noudattamisen valvontaa. Työryhmän mielestä liikennevalojen noudattamatta jättämisestä annettavaa rangaistusta ei kuitenkaan pidä lieventää siten, että siitä rangaistaisiin vain rikesakolla. Toiminnan edellytyksenä pidettiin sitä, että valvontaan osallistuvalla kunnalla on oikeus saada valtion varoista korvaus valvonnan aiheuttamista kuluista.
Mitä asiasta lausuttiin? Hankkeesta pyydettiin lausunto kaikkiaan 44 eri taholta, Määräaikaan mennessä lausuntoja tuli 37. Niistä 11 suhtautui kokonaisuudessaan ehdotuksiin myönteisesti. Myötäkarvaan hankkeeseen suhtautuivat mm. Liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Tuomariliitto, Tiehallinto, Liikenneturva ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta.
Myös useat suuret kaupungit, mm. Helsinki, Espoo ja Vantaa pitävät ehdotuksia oikeansuuntaisina, Silti esimerkiksi Helsinki epäilee, ettei edes ehdotusten toteuttaminen nostaisi liikenneturvallisuutta tavoitellulle tasolle.
Eräät lausunnonantajat ovat myös katsoneet, että yhteistyö on riittävässä määrin mahdollista jo nykyisin ilman uutta lainsäädäntöäkin. Yhdeksässä lausunnossa suhtauduttiin varauksellisesti rikesakotusoikeuden myöntämiseen kunnan virkamiehille. Muun muassa Sisäasianministeriön, Valtakunnansyyttäjäviraston ja Oulun Käräjäoikeuden lausuntojen mukaan ei ole esitetty riittävän painavia perusteita sille, miksi tuomiovaltaa tulisi siirtää nykyistä laajemmin hallinnollisille viranomaisille.
Monessa lausunnossa kannetaan huolto myös poliisin määrärahoista. Suuri yllätys ei olekaan, että nimenomaan poliisijärjestöt ovat yleisesti varsin kriittisiä, mutta myös monet muut lausunnonantajat katsovat, ettei ehdotusten mahdollinen toteuttaminen saa näkyä poliisin määrärahoissa.
Suomen Taksiliiton mukaan vaarana on myös, että valvonta kohdistetaan siten, että sakkotuotot saadaan mahdollisimman suuriksi, jolloin todelliset rikospaikat jäisivät vähemmälle huomiolle.
Oulun kaupungilla on periaatteellista valmiutta automaattiseen valvontaan, jos se korvataan kokonaan valtion varoista. Tärkeimpänä se pitää kuitenkin poliisin resurssien lisäämistä.
Rovaniemikään ei halua uusia tehtävä, ellei siitä aiheutuvia kustannuksia korvata täysimääräisenä.
Lausuntojen yhteenveto on kokonaisuudessaan luettavissa internetissä osoitteessa: http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Lausuntojajaselvityksia/Lausuntojenjaselvitystenarkisto/Lausuntojajaselvityksia2008/1231479432811