Riihi-säätiön tutkimusten poliittisen haaran selvitystyö on vasta alkutekijöissään, vaikka keskusrikospoliisi on kuulustellut asiassa useita entisiä ja nykyisiä oululaisia poliitikkoja. On hyvin todennäköistä, että poliittiseen haaraan liittyy useita Oulun ulkopuolisiakin poliitikkoja ja osalla heistä on muu kuin SDP:n jäsenkirja.
Nykyisin Keravalla ylilääkärinä työskentelevä, entinen Oulun sosiaalidemokraattien vahva vaikuttaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Piikivi on asian laajemmasta ulottuvuudesta aivan varma. "Topi (Toivo J. Kanninen) on takuulla osannut katsoa eri puolille. Asiaan liittyy paljon poliitikkoja ja he kaikki eivät suinkaan ole SDP:n väkeä", Piikivi painottaa.
Useat tietolähteet eri tahoilla vahvistavat Leena Piikiven arvion.
Keskusrikospoliisi on kuulustellut Leena Piikiveä todistajana jutussa ja tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Seppo Rautava on antanut hänelle ilmaisukiellon asiassa. Tähän vedoten Leena Piikivi kieltäytyy asian muusta kommentoinnista.
Tutkinnanjohtaja Rautava vahvistaa, että todistajina kuulluille poliitikoille on annettu jutussa ilmaisukieltoja. "En kommentoi poliittista osuutta mitenkään."
Todistajana on kuulusteltu myös SDP:n pitkäaikaista oululaista kansanedustajaa Liisa Jaakonsaarta. Hän sanoo, että hän ei ole ottanut säätiöltä vastaan sen kummemmin apurahoja kuin vaalitukeakaan.
"En ryhdy keskeneräistä asiaa muutoin kommentoimaan mitenkään. Jos jotkut poliitikot ovat ottaneet rahaa vastaan, se on heidän asiansa", sanoo Jaakonsaari.
Tuppuraiselle
kolme apurahaa
Kolmatta Oulun vahvaa demarinaista Tytti Tuppuraista sen sijaan on kuulusteltu syylliseksi epäiltynä.
"Olen saanut Riihi-säätiöltä kolme apurahaa. Kaikissa niissä on asialliset perustelut ja olen itse ajatellut saaneeni ne aivan ansiosta. Apurahoissa ei ole ollut minkäänlaisia reunaehtoja, ja ne on myönnetty minulle vastikkeetta. En ole ikinä kuvitellut että niissä olisi voinut olla jotain epäilyttävää."
"1998 sain ensinnäkin 10 000 markan apurahan, joka liittyi ansioihini kierrätyksen parissa. 1999 sain 20 000 markkaa. Olin tuolloin ensikertalaisena eduskuntavaaliehdokkaana, ja rahoitin sillä vaalikampanjaani. Olin tuolloin juuri tullut mukaan politiikkaan, ja luotin täysin tukiryhmääni, johon kuului yhteiskunnallisesti ansioituneita henkilöitä. 2001 sain 20 000 markan apurahan opintojen suorittamiseksi. Tein pro gradu -tutkielman tuon apurahan turvin. Graduni hyväksyttiin Oulun yliopistossa marraskuussa 2001", selvittää Tuppurainen.
Kaikki Riihi-säätiöön liittyvät epäilyt tulee Tytti Tuppuraisen mukaan selvittää mahdollisimman perusteellisesti ja avoimesti.
Se, että säätiön myöntämissä apurahoissa on poliisin epäilysten mukaan epäselvyyttä, on ollut täysi yllätys Tuppuraiselle, ja hän on tilanteessa hyvin hämmentynyt ja huolissaan.
Epäselvyys liittyy siihen, ovatko saadut apurahat olleet veronalaista vai verotonta tuloa.
Tytti Tuppurainen on lähestynyt verottajaa heti epäilysten tultua ilmi, sillä hän on halunnut selvittää, onko hän erehtynyt pitämään apurahoja verottomina.
Verottaja ei ole vielä ilmaissut kantaansa asiaan.
"En ole käsitykseni mukaan tehnyt mitään lainvastaista. Olen myös keskustellut asiasta juristin kanssa, ja hän ei pysty näkemään mitään lainvastaista saamieni apurahojen suhteen", toteaa Tuppurainen.
Riihi-säätiön sotkuista Tytti Tuppurainen vakuuttaa tietävänsä vain sen, mitä julkisuudessa on ollut.
"Olin tuntenut säätiön eräänlaisena oululaisena hyväntekijänä, joka suhtautui myötämielisesti niin jätteiden lajitteluun kuin mielenterveystyöhön ja niin edelleen. Minulla ei ollut mitään syytä suhtautua epäilevästi säätiön toimintaan", Tuppurainen sanoo.
