Mainos

Rekkoja so­vi­tel­laan taas junan kyytiin – yh­dis­te­tyt kul­je­tuk­set vä­hen­täi­si­vät rek­ka­lii­ken­teen il­mas­to­pääs­tö­jä

Rekka siirtyi usein junan kyytiin 2000-luvun alussa Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaalissa, kunnes kuljetukset loppuivat vuonna 2014. Yhdistettyjen kuljetusten aloittamisesta on nyt julkaistu selvitys.

Rekat kulkivat junissa vuosina 2003–2014 pitkillä väleillä Oulusta Helsinkiin ja Turkuun. Se vähensi raskasta ajoneuvoliikennettä maanteillä.
Rekat kulkivat junissa vuosina 2003–2014 pitkillä väleillä Oulusta Helsinkiin ja Turkuun. Se vähensi raskasta ajoneuvoliikennettä maanteillä.
Kuva: Kalevan arkisto

 ”Ruotsissa yhdistetyissä kuljetuksissa on samoja haasteita kuin meillä. Silti Ruotsin valtio haluaa, että ne olisivat kilpailukykyisiä. Se katsoo, että saadaan merkittävää ilmastohyötyä, kun diesel ei pala teillä”, tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta sanoo.

Ruotsin valtio tukee yhdistettyjä kuljetuksia ekobonuksella, joka laskee seitsemän prosenttia niiden hintaa. Lisäksi siellä on suunnitteilla ratamaksujen alentamista.

Rautatiekuljetusten ilmastopäästöt ovat murto-osa maantieliikenteen päästöistä. Ruotsissa maantiekuljetuksia on siirretty raiteille lähes kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna.

Täsmällisyysongelma olisi ratkaistava

Taloudellinen kannattavuus Oulu–Helsinki välillä saavutettaisiin, jos junassa olisi arkipäivisin molempiin suuntiin vähintään 20 rekka-autoa. Jos junan kyydissä olisi joka arkipäivä 25 ajoneuvoyhdistelmää, ilmastoon jäisi pääsemättä yli 9000 hiilidioksiditonnia.

Vuonna 2004 EU-direktiivin myötä rekkojen koko alkoi kasvaa ja maantieliikenteen kannattavuus parani. Seinäjoki–Oulu -ratahankkeen myötä kuljetusten laatu alkoi heiketä, kun juniin tuli aikataulu- ja myöhästymisongelmia. Näistä syistä kuljetukset loppuivat.

Kuljetusliikkeiden tavoitteena on 10 tunnin kesto. Tälle hetkellä VR pystyy lupaamaan kuljetuksen 14 tunnissa, mikä ei ole kilpailukykyistä maantieliikenteen nopeuteen nähden.

”Yhdistettyjen kuljetusten täsmällisyysongelma olisi ratkaistava”, Holm toteaa.

Kuljetusten edellytyksiä olisi parannettava. Valtiolle esitetään Ylivieska-Oulu kaksoisraidetta, koska rataosuudella on runsaasti nopeusrajoitettua tavarajunaliikennettä.

Kunnille ja Väylävirastolle esitetään uutta yhdistettyjen kuljetusten ja raskaan liikenteen lastausaluetta pääkaupunkiseudulle. Sen edullisin paikka logistisesti olisi Keravalla.

Terminaalit valmiina Oulussa ja Turussa

Oulussa ja Turussa terminaalit ovat valmiina. VR:llä on aiemmin käytössä ollutta vaunukalustoa. Toimenpiteenä esitetään Ruotsin mallin mukaista ekotukea.

Pohjois-Pohjanmaan liitto halusi selvittää, olisiko yhdistettyjen kuljetusten käynnistämiselle nyt mahdollisuuksia. Valtakunnallista liikennepolitiikkaa ollaan uudistamassa. Nyt huomioidaan ilmastotavoitteet, elinkeinoelämän tarpeet ja yhteiskuntataloudellinen tehokkuus.

”Näitä hyötyjä voitaisiin saada aikaan toimivalla, käytännöllisellä ja koetellulla tavalla, jos kumipyöräliikennettä siirrettäisiin raiteille”, suunnittelujohtaja Jussi Rämet arvioi.

Euroopan unionin liikennepolitiikan kautta voisi olla saatavissa kannustimia ja rahoitusta tarpeelliseen kehitystyöhön.

Kuljetusala myönteinen

SKAL Pohjois-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Taavi Heikkinen toteaa, että yhdistetyissä kuljetuksissa on kuljetusalan kannalta monia hyvä tekijöitä.

”Ne sopivat erityisesti sellaiselle tavaralle, jonka kuljetus ei ole niin kiireellistä.”

”Meidän pitäisi leikata puolet liikenteen päästöistä vuoteen 2030 mennessä. Siihen ei ole yhtä keinoa, vaan tulos syntyy keinovalikoimasta. Osa rekoista voisi välillä kulkea junan kyydissä.”

Yhdistetyt kuljetukset saattaisivat helpottaa kuljettajapulaa. Uusien kuorma-autojen 4,4 metrin korkeus voi tulla ongelmaksi. Korkeutta on tullut 20 senttimetriä lisää niistä ajoista, kun yhdistettyjä kuljetuksia on viimeksi ollut.

”Se pitää ratkaista jotenkin. Ei oikein onnistu, että pitää alkaa valikoimaan kalustoa, jota voi kuljettaa ju-navaunuissa.”

Taloustutkimuksen tekemä selvitys on tehty alueellisia toimijoita laajasti kuullen.