Libanon, Jugoslavia, Namibia... Maiden nimet lomittuvat luontevasti puheeseen, kun keskustelukumppanina on keittiömestari Sirkka Ruottinen.
Tapaamispaikka on kuitenkin aivan toisesta maailmasta kuin libanonilaisen äidin maapohjainen asumus: emäntä vaivaa leipää Mäntyniemessä, tasavallan presidentin virka-asunnon keittiössä. "Speltissä on valtavan hyvä sitko. Leivomme siitä niin leivät, pullat kuin kakutkin", Ruottinen kertoo.
Sirkka Ruottinen on työskennellyt tasavallan presidentin keittiömestarina yli kymmenen vuotta.
"Olin kiertänyt maailmaa 1970-luvun alusta lähtien. Vaihdoin juuri sodan jaloista Jugoslaviasta Bulgariaan, kun vuonna 1994 tuli kutsu Suomeen. Palasin mielelläni kotimaahan, vaikka olen tämän kymmenen vuoden aikanakin työskennellyt Moskovassa, New Yorkissa ja Brysselissä."
Maailmalla Ruottinen on työskennellyt Suomen lähetystöissä ja opiskellut ravintola-alan instituuteissa. Työkokemus karttui myös huippuravintoloissa ja leipomoissa.
"Ruoka on valtavan suuri identiteetin tekijä. Toivoisin todella, että ruoka luettaisiin myös Suomessa osaksi kulttuuria."
Ruottinen on toiminut suomalaisen ruokakulttuurin lähettiläänä. Hän on pitänyt kursseja suomalaisesta ruoasta ja antanut suomalaisia reseptejä erilaisiin julkaisuihin.
Tärkeä osa kansainvälistä yhteistyötä on toiminta keittiömestareiden yhteisessä järjestössä (Maailman keittiömestariliitto WACS).
Ruottinen on alallaan harvinainen huippuosaaja. Menestyvistä keittiömestareista valtaosa on yhä miehiä.
"Työ vaatii niin paljon, että perheellisen naisen voimat venyvät jaksamisen äärirajoille. Työaika on harvoin yhdeksästä viiteen."
Naisena hän on myös maailmalla katsonut asioita toisin silmin. Muistot keittiöiden ulkopuolelta ovat välillä rankkojakin. Belgradista hän muistaa äidin, joka sivukadulla myi epätoivoisena puolimätiä perunoita ja omia kenkiään. Namibiasta mieleen ovat jäänet naiset, jotka hämmentyivät, kun aurinkokeitin vei heiltä puunhakumatkan vaivan, mutta samalla myös juttuhetket kylän naisten kanssa.
Sirkka Ruottisen työpaikkana on yleensä Mäntyniemi. Linnaan siirrytään, kun vieraita kestitään siellä. Kesät kuluvat Naantalin Kultarannassa.
Kultarannan puutarhan satoa nautitaan ympäri vuoden, sillä kesällä säilötyt kasvikset, marjat ja sienet ovat olennainen osa virallisten tilaisuuksien tarjoilua talvellakin.
"Yksi erikoisuutemme on raparperimehu, jota keitetään mehumaijalla satoja litroja", kertoo Ruottinen ja antaa reseptin muidenkin nautittavaksi.
