Pientä keskisellä Pohjanmaalla sijaitsevaa maatalousvaltaista Reisjärveä ei äkkiseltään osaa yhdistää maailman markkinoita valloittavaan suomalaiseen huippuosaamiseen. Mutta niin vain on, että paikkakunnalla sijaitsevassa Elecsterin tehtaassa tehdään nykyaikaisia meijerikoneita, jotka ovat kuumaa tavaraa eri puolilla maailmaa. Parhaillaan valloitetaan Kiinaa.
Toisin kuin Reisjärveä ja koko Suomea Kiinaa puolestaan ei ole tavattu yhdistää sanaan maito. Pikemminkin maa tunnetaan teestä ja riisistä. Maidon kulutus tuossa maailman väkirikkaimmassa maassa on kuitenkin huimaa vauhtia kasvamassa, mistä reisjärvisetkin saavat osansa.
Maidon juonnin lisääntyminen Kiinassa perustuu valtion kannustukseen ja tukeen. Maitoa on alettu suosia sen terveellisyyden vuoksi. Kulutus on noussut 1980-luvun parista litrasta seitsemään litraan asukasta kohti. Suomessa vastaava luku on 139 litraa.
Elecster valmistaa Reisjärvellä maidon pakkauskoneita ja pakkaamiseen käytettävää muovia. Maito Kiinassa pannaan muovipusseihin niin kuin aikoinaan, ennen 1970-luvun energiakriisiä, Suomessa. Reisjärvellä tehdyt koneet kootaan toimivaksi linjoiksi Toijalan tehtaalla, ja edelleen puretaan ja lähetetään ostajamaahan.
"Konepajan jalostusaste on niin korkea, ettei etäisyys ole ongelma. Sen sijaan muovin valmistuksessa rahdin osuus on huomattava", kertoo Reisjärven tehtaassa sen perustamisesta lähtien työskennellyt tuotantopäällikkö Heimo Niinimäki.
Pohjoisessa löytyi työvoimaa
Elecsterin perustamishistoria on tyypillinen suomalaisyrityksen tarina: Tuomo Halonen kehitteli maidon pussipakkauskoneen prototyypin parin kaverinsa kanssa autotallissaan Kylmäkoskella Tampereen lipeillä. Kone toimi ja kävi kaupaksi. Elettiin vuonna 1966.
Yritys, joka alkujaan tunnettiin perustajansa mukaan nimellä Tuomo Halonen Oy, synty Reisjärvelle johtuu paitsi perustajansa lukkarinrakkaudesta syntymäpitäjäänsä kohtaan myös etelän työvoimapulasta ja Reisjärven auliudesta auttaa yritystä alkuun.
Kunta rakensi Elecsterille ensimmäiset tuotantotilat, jotka yritys lunastussopimuksen mukaisesti on ostanut itselleen. Viimeisimpiä laajennuksia tehdessään yritys ei ole enää käynyt köyhän pikkukunnan kukkarolla, vaan on rahoittanut ne itse.
1970-luvun puolivälin tienoolla, jolloin Elecsteriä alettiin puuhata, elettiin nyt jo unohduksiin jääneen kehitysaluepolitiikan kulta-aikaa. Syrjäinen sijainti auttoi pääsemään kiinni senaikaisiin kehitysalue-etuihin, millä oli myös oma vaikutuksensa yrityksen sijoittumiseen.
"Väen saanti oli helppoa. Täällä oli metallin peruskoulutuksen saaneita nuoria paljon, kun taas etelässä heistä oli pula. Nuorilla puolestaan ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa muualle. 1960- ja 1970-luvulla Reisjärveltä lähdettiin suurin joukoin muualle", Viialasta Reisjärvelle muuttanut Heimo Niinimäki kertoo.
Uhat tulevat kaukaa
Elecsterin Reisjärven tehdashallissa on puolenpäivän aikaan maalaismaisen rauhallinen syke. Metallipuolelta kuuluu vaimeaa kilahtelua miesten pakottaessa meijerikoneen teräksisiä osia piirustusten mukaiseen muotoon. Muovipuolen koneiden tasainen häly kuuluu hallien halki.
Ohutlevyseppä Eino Jämbäck räknää parin työtoverinsa kanssa tilinauhaa ja naurahtaa luvassa oleville ruhtinaallisille tupo-korotuksille. Palkkaa hän pitää kuitenkin kohtuullisena, kun otetaan huomioon yleisesti näillä main maksettavat palkat.
Eino Jämbäck tuli Reisjärvelle Lestijärveltä pari vuotta ennen tehtaan perustamista ja työskenteli aluksi rakennuksilla. Kysymykseen, pitääkö hän työstään, hän vastaa: "Mikäs täällä katon alla on ollessa." Ellei Elecsteriä olisi, hän ei tiedä, mitä tekisi. Ainakaan muualle hän ei halua lähteä.
Elecster on 28-vuotisen Reisjärvellä olonsa aikana osoittautunut turvalliseksi työnantajaksi. Eino Jämbäck muistelee joutuneensa kerran lomautetuksi ja kerran tekemään lyhennettyä työviikkoa jonkin aikaa. Uhkakuvia hän ei näe.
"Tämä on niin kapea sektori, ettei parhaillaan oleva taantuma ole koskettanut meitä mitenkään. Ainut uhka saattaa syntyä Irakin tilanteen kaltaisen selkkauksen seurauksena, jolloin öljyn hinta nousee voimakkaasti. Kalvo- ja mattotuotannon raaka-aine on öljypohjaista", Heimo Niinimäki sanoo.
