Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari ennustaa, että hankintalain uudistuksen kuuluisi mennä hallitukselta eduskuntaan lokakuussa, jotta laki saataisiin vuoden alussa eteenpäin.
Hankintalain tarkoituksena on määrittää ehdot, joilla julkinen sektori saa ostaa tuotteita ja palveluita. Hallitus valmistelee tällä hetkellä hankintalain uudistamista.
Suuri muutos hankintalakiin on velvoite, jossa kilpailutus on lähtökohtaisesti uusittava, jos kilpailutukseen osallistuu vain yksi tarjoaja.
Yhden tarjouksen kilpailutukset voitaisiin hyväksyä vain erityisen painavasta syystä.
Uusi laki määrittelee myös tarkemmin, millä tavalla kuntien omistamat niin sanotut inhouse-yhtiöt voivat toimia kilpailutuksissa.
Inhouse-yrityksillä ohitetaan markkinoita
Hankintalain uudistus keräsi lausuntokierroksella 607 lausuntoa, tehden siitä tähän mennessä viideksi keskustelluimman lausuntopyynnön yli 3 000 pyynnön joukosta.
Iso osa lausunnoista oli kunnilta, jotka vastustivat lakiin tulevaa 10 prosentin rajaa. Esityksessä kaavaillaan, että jos kunta omistaa yhtiöstä vähemmän kuin 10 prosenttia, hankinta täytyy kilpailuttaa.
–Kunnan pitäisi ehdottoman kriittisesti harkita ensin se, että onko inhouse-yhtiölle perusteet, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
Jaskarin mukaan reilusti kilpailuilta markkinoilta on poistunut jopa 7–10 miljardia euroa inhouse-yhtiöiden seurauksena.
–Suomessa on muutenkin hyvin pieni kotimarkkina. Me toivomme selkeästi enemmän markkinakartoitusta kuin nykyään, Jaskari huomauttaa.
Inhouse-yrityksillä saatetaan ohittaa markkinoita, kertoo Kolehmainen. ”Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on päätöksiä, joissa näkyy, että on toimittu kuin inhouse-yhtiö, mutta hankintalain mukaiset inhouse-määritelmät eivät ole täyttyneet”, Kolehmainen avaa.
Inhouse-yhtiöillä ei ole Jaskarin mukaan motivaatiota kasvaa, toisin kuin mikro- ja pk-yrityksillä, jotka voisivat osallistua kilpailutuksiin. Kolehmainen kertoo toiveena olevan, että markkinakartoitus tulisi tehdä kaikkiin kynnysarvon ylittäviin hankintoihin.
Yrittäjät kiinnostuneet kilpailutuksesta
Jaskari ampuu alas väitteet kuntien kustannuksien lisääntymisestä.
–Väitän että kustannukset suhteessa hyötyyn ovat hyvin minimaaliset, hän kertoo.
Jaskarin mukaan kustannukset nousevat koska tarvitaan lisää hankintaosaamista, mutta lisääntyvät tarjoukset alentavat kustannuksia vielä enemmän.
Elokuun yrittäjägallupin mukaan puolet yrittäjistä olisi kiinnostunut myymään omia palveluitaan julkiselle sektorille, jos kilpailuttaminen lisääntyy.
Lisäksi 41 prosenttia olisi valmis laajentamaan uusiin ja pieniin kuntiin kilpailutuksen lisäännyttyä. Toisaalta vain 32 prosenttia vastaajista uskoo pärjäävän kilpailussa inhouse-yhtiöitä vastaan.
Kolehmainen kertoo kunnilla olevan paljon työkaluja hankintojen tekemiseen, kuten yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteishankinnat ja avoimuusilmoitukset.
–Tai sitten voi perustaa sen inhouse-yhtiön, jos ei ole muuta. Ensisijaisesti tämä lakiuudistus määrittelee inhouse-yhtiön tarkemmin ja varmistaa sen, että kunnat noudattavat lakia”, Kolehmainen sanoo.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) on kertonut, että jätetoimialaa ja vesihuoltoa ollaan jättämässä pois hankintalain piiristä. Hänen mukaansa myös osalle sosiaali- ja terveysalaa on tulossa pidempi siirtymäaika.
Jätehuolto on jäämistä pois lakiesityksestä perustellaan sillä, kunnallinen jätehuolto on lakisääteinen palvelu ja jätelaissa säädetään jo jätehuollon kilpailutuksesta.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen Yrittäjät (SY) pitävät hankintalain uudistusta mittavana ja tarpeellisena. Uudistus vahvistaa vahvistaa kilpailua, tervehdyttää julkista taloutta ja tukee terveiden julkisten markkinoiden kehittymistä.
–On olennaista, että toimivalle kilpailulle luodaan tilaa myös jätealalla. Jo nykyisin noin 34 prosenttia suomalaisista kotitalouksista – lähes kaksi miljoonaa asukasta – saa jätehuoltopalvelunsa muilta toimijoilta kuin jätealan inhouse-yhtiöiltä, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
– Tämä osoittaa, että lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa kustannustehokkaasti ilman ylikunnallisia jäteyhtiöitä kilpailuttamalla suoraan itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Toivomme, että hallituksella riittää rohkeutta myös jätelain uudistamiseen, SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen painottaa.