Nurmirehun korjuu alkaa tällä viikolla koko Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnan eteläosassa korjuukoneet ilmestyivät pelloille jo maanantaina. Yhtä varhain on päästy rehuntekoon viime vuosikymmenten aikana vain kerran, vuonna 1984.
”Vuonna 1985 päästiin rehuntekoon vasta 28. kesäkuuta. Tavallisin korjuun aloitusaika on juhannusviikolla”, kertoo korjuuaikapalvelun neuvonta-agrologi Antti Pönkkö.
Nurmet valmistuvat korjuukypsiksi harvinaisen tasa-aikaisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnan eteläosassa aloiteltiin maanantaina, ja jo tiistaina ensimmäiset koneet ilmestyivät pelloille Oulun korkeudella. Loppuviikon aikana työt alkavat koko maakunnassa.
”Eteläosassa ensimmäinen sato saadaan jokseenkin kokonaan korjatuksi tällä viikolla, mikäli säät jatkuvat poutaisina”, Pönkkö mainitsee.
Kuivuus ja routa
heikentäneet satoa
Tämän kesän ensimmäisestä tuorerehusadosta tulee kokonaisuudessaan määrällisesti heikko. Vain nuoret, riittävän varhain lannoitetut nurmet tuottavat kohtuullisen sadon.
”Vanhoilla nurmilla, joiden lannoitus jäi toukokuun puolenvälin kylmien säiden jälkeisiin päiviin, on todella heikkoja kasvustoja”, Antti Pönkkö toteaa.
Hänen mielestään sadon määrällistä lisäystä ei kannata jäädä odottamaan, sillä kasvusto vanhenee kuumalla säällä nopeasti.
”Nyt kannattaa panostaa ensimmäisen sadon laatuun ja tavoitella määrällistä parannusta toisesta sadosta. Sadetta varmaankin vielä tulee, ja hyvällä lannoituksella toinen sato voi paikata ensimmäisen sadon menetykset.”
Pönkön mielestä rehunkorjuu kannattaa nyt tehdä pitkään sänkeen, mikä sekin osaltaan vähentää sadon määrään. Lyhyeksi leikattu nurmi on vaarassa ”palaa”, jos kuiva kausi vielä jatkuu.
Nuorten, varhain lannoitettujen nurmien sulavuusarvo, jolla oikea korjuuaika määritetään, on nyt hieman päälle 70 prosenttia. Se ei saisi painua alle 68:n, ja kuumalla säällä prosenttiluku laskee noin puoli prosenttiyksikköä vuorokaudessa.
Ylivuotista rehua
vielä varastoissa
Ensimmäisen sadon vähäistä määrää tasoittaa se, että viime vuonna saatiin erittäin hyvä sato, jota on tiloilla vielä varastoissa runsaasti.
”Aumoissa ja laakasiiloissa hyvin peitelty rehu säilyy ensi jouluun saakka. Pyöröpaalien kanssa on enemmän ongelmia”, Pönkkö huomauttaa.
Pyöröpaaleihin tehdään arviolta kolmannes säilörehusta Pohjois-Pohjanmaalla. Paalien ongelmana on se, että niiden ympärille käärityt muovikerrokset löystyvät, jolloin ilmaa ja vettä pääsee paalin sisään.
”Siitä puolestaan seuraa käymistä, homeiden ja hiivojen sekä voihappobakteerien lisääntymistä”, Pönkkö toteaa.
Pyöröpaalit ovat erityisesti keskikokoisten tilojen suosiossa. Ne eivät tarvitse kalliita rakennuksia säilyttämistä varten, ja usein työkin voidaan teettää urakoitsijalla. ”Mitä isommiksi tilat kasvavat, sitä enemmän käytetään kiinteitä siiloja, koska ne tulevat pitkässä juoksussa edullisemmiksi. Siiloista otettavan rehun jakelu on myös helpompi koneellistaa”, Antti Pönkkö kertoo.