Suomen hiihtoliitto aikoo kevään kuluessa pohtia yhdessä Antidopingtoimikunnan kanssa sitä, mihin suuntaan hiihdon testitoimintaa olisi syytä kehittää.
Hiihtoliiton puheenjohtaja Seppo Rehunen haluaa mukaan myös Norjan ja Ruotsin hiihtoliitot, jotta Pohjoismaat voisivat yhdessä laatia ehdotuksen Kansainväliselle hiihtoliitolle (FIS) toukokuiseen johtokunnan kokoukseen mennessä.
Rehusen mukaan hemoglobiinitestin käyttäminen rangaistukseen johtavana testinä on ongelmallista. Raja-arvot ylittävä Hb-lukema johtaa hiihdossa viiden päivän karenssiin, joka etenkin arvokisoissa on kova rangaistus. Armottomuutta lisää se, että rangaistus määräytyy yhden verinäytteen perusteella.
"Ennen Hb-testi oli terveystesti, nyt se on lähentynyt hengeltään dopingtestiä", Rehunen totesi keskiviikkona Val di Fiemmen MM-hiihtojen yhteydessä.
Rehunen nostatti tiistaina hämmästystä, kun hän esitti Kaisa Variksen Hb-arvoon liittyvässä tiedotustilaisuudessa Hb-rajojen nostamista. Naisten raja on nykyisellään 160, miesten 175.
Rehusen idea perustui siihen, että Hb-testi on aiemmin tehty nimenomaan urheilijan terveyden suojelemiseksi.
"Ei lukema 164 ole mikään terveysriski", Rehunen viittasi Variksen tulokseen.
FIS:n lääketieteellisen komitean puheenjohtaja Bengt Saltin ihmetteli tiistain infon jälkeen Rehusen näkemystä. Hänen mukaansa raja 160 ei ole kauden tulosten perusteella pulma, koska ennen MM-kisoja otetuissa 400 näytteessä korkein lukema oli 152.
"Sopii kysyä, miksei mukana ole korkeampia arvoja. Jos tutkittavaksi otettaisiin 20 toimittajaa, yhdellä olisi varmasti raja-arvot ylittävä hemoglobiinilukema", Rehunen heitti.