Ra­vi­nai­nen vaikka rat­tail­ta tip­pui­si

Muhos
Sonja Piiroisen 12-vuotias Stuntti oli varsana ikäluokkansa huippu. Juhannes mielisi jo lenkille. Sonja Piiroinen pääsee ravureineen omasta pihastaan sekä rauhallisemmalle ravilenkille että vauhdikkaammalle hiitille Minna Arola (vas.) ja Sonja Piiroinen varustavat Juhannesta lenkille.
Sonja Piiroisen 12-vuotias Stuntti oli varsana ikäluokkansa huippu.
Sonja Piiroisen 12-vuotias Stuntti oli varsana ikäluokkansa huippu.
Kuva: Tinja Huoviala

Sonja Piiroisen tie ravirattaille alkoi pikkutyttönä Hevosurheilu-lehdestä. Ahkera lukija kahlasi lehden läpi kannesta kanteen ja opiskeli ravien lähtölistoja.

Ratsastustunneillakin hän kävi ja kokeili kilpailemista, mutta se ei kiinnostanut.

– Jännitin niin paljon ja jännitys siirtyi hevoseen. Rattailla on ihan eri tilanne, se on tavallaan yksinkertaisempaa, Piiroinen kertoo.

Isä vei tyttären Hämäläisen Kalevin oppiin ja hän oppi ajamaan sekä kärryillä että reellä. Ensimmäinen oma hevonen ostettiin, kun Sonja oli 13-vuotias.

Piiroisen nykyisessä tallissa Muhoksen Päivärinteellä asustava Liinin Tähti on ensimmäinen oma kasvatti. 25-vuotias veteraani kouluttaa nyt varsoja tarhassa ja on seuraponina mukana raveissa.

Nuoruusvuosinaan ruuna menestyi raveissa mainiosti.

– 40 starttia, joista yksitoista voittoa. Sillä oli hyvä kilpailupää ja se voitti melkein kaikki kuolemanpaikalta (johtavan hevosen rinnalta). Se oli umpiravuri eikä yhtään laukkaherkkä, ravinainen kehuu.

Tallitytöt ja ajomiehet

Sonja Piiroisen ajatus on, että ruunavanhusta lukuun ottamatta hänen tallinsa hevosilla ajetaan kilpaa. Itsekin hän ajaa jonkun verran, koelähtöjä ja nuorten hevosten lähtöjä.

– Sen verran, että pysyy kortti, mutta ammattimiehillä tykkään ajattaa, Piiroinen linjaa ja luettelee luottokuskejaan: Mauri Jaara, Jorma Hannus, Toni Granath, Jouni Kukkohovi, Veli-Erkki Paavola ja Jukka-Pekka Niskanen.

Kilpailuviettiä söi taannoinen tippuminen rattailta keskelle juoksevia ravureita. Stuntti juoksi johtavan hevosen takana mutta säikähti viereisen kuskin ääntä ja pomppasi lumipenkan päälle.

Kautta aikojen hevosenhoitajat ovat olleet enemmän naisia, mutta muuten ravimaailma on edelleen varsin miesvaltainen. Silloin tällöin nousee aina joku nainen, kuten Kanadassa asunut Riina Rekilä tai Ruotsiin suuntaava Katja Melkko.

– Etelä-Suomessa on useita nuoria naisohjastajia. Minusta miehet ovat rohkeampia ja uskaliaampia kuskeja mutta kyllä tämän päivän kilvanajossa pärjää se, joka paljon tekee. Jos ajaa vähän, jää jalkoihin, Sonja Piiroinen arvioi.

Joidenkin hevosten kanssa vaaditaan silkkaa voimaa ja kovaa hauista mutta pelkällä voimalla hevosille ei pärjää kukaan. Vetokilpailussa ihminen jää auttamatta toiseksi.

Uusia ravinaisia kasvaa Piiroisen omassa tallissa, sillä tallityttö Minna Arola ajaa hevosia ja oma 5-vuotias tytär Aino Sulkava omistaa tallin nuorimman oriin.

Huoli hevosmiestaidoista

–Olen ollut ravihommissa 26 vuotta ja ajat ovat muuttuneet, enää ei tunne kaikkia. Vanha hevosmieskulttuuri on kuolemassa vanhojen hevosmiesten matkassa, kun he alkavat olla jo 70–80 vuoden ikäisiä, Sonja Piiroinen harmittelee.

Esimerkiksi ennen oli harjoitusraveja eli pieniä raveja eri puolilla maata mutta nyt taso on noussut liikaa ja menee koko ajan ammattimaisempaan suuntaan. Varsinkin Pohjois-Suomessa on vaikea kilpailuttaa suomenhevosia ja moni siirtyykin lämminverisiin sen takia.

Piiroinen työskentelee eläinlääkärinä ja asiakkaat ovat pääasiassa ravihevosia. Huhtikuun puolivälistä elokuun loppuun hän kiertää Oulua ja ympäristöä siitostöissä. Viime kesänä asiakkaina oli ennätykselliset 47 tammaa.

– Ensi kesänä astutan kaksi tammaa itselle, että on taas uusia kilpahevosia tulossa, hevosnainen suunnittelee.

Suomenhevosten astutukset ovat olleet laskussa mutta Piiroinen uskoo ja toivoo, että suunta kääntyisi pirteämpään päin.

– Se on niin monikäyttöinen ja kelpaa kaikkeen, myös ratsuksi. Varsinkin ruunat ovat kivoja luonteeltaan eivätkä enää sellaisia vihaisia hevosia. Nyt suomenhevosissa alkaa olla juoksijoitakin, jotka osaavat ravata ja toisaalta suomenhevoset oppivat hyvin jopa hyppäämään.

– Mieletön rekihevonen ja perinteinen suomalainen hevonen, Piiroinen innostuu kehumaan.

Sonja ja suomenhevoset

Heppatyttö ja ravinainen. Aloitti ratsastamisen 10-vuotiaana ja alkoi ajaa ravureita 13-vuotiaana.

Kotoisin Kempeleestä, asuu ja pitää talliaan nyt Muhoksen Päivärinteellä.

Omassa tallissa kahdeksan hevosta, joista suomenhevosia seitsemän: Liinin Tähti, Stuntti, Staili, Hullupoika, Juhannes, Smaili ja Strategi sekä lämminverinen Blue Moon Stella.

Lisäksi yksi lämminverinen kimppahevonen Ruotsissa, kimppahevonen H.V. Tuuri Maaningalla ja yksi suomenhevonen Turkan ratsurinteellä tunti- ja terapiaratsuna.

Kävi Unkarissa amatöörien EM-kisoissa tulkkina syyskuussa 2018 todeten, että ravi- ja hevoskulttuuri on monessa Itä-Euroopan maassa samalla tasolla kuin se oli Suomessa 1960-luvulla.

Suomen ammattivalmentajalisenssin 115 haltijasta naisia on 17. Kilpailijalisenssi on 127 henkilöllä, joista naisia 42. Ammattiohjastajalisenssi on vain 11 miehellä.

Ilmoita asiavirheestä