Pääkirjoitus

Rauhan meri jännityksessä

Vieras vedenalainen toiminta Tukholman saaristossa muistuttaa ikävällä tavalla kansainvälisen tilanteen jännityksen kasvusta rauhan mereksi kutsutulla Itämerellä.

Vieras vedenalainen toiminta Tukholman saaristossa muistuttaa ikävällä tavalla kansainvälisen tilanteen jännityksen kasvusta rauhan mereksi kutsutulla Itämerellä.

Ruotsin puolustusvoimat on perjantaista lähtien jahdannut useiden alusten, helikoptereiden ja satojen miesten voimin vierasta vedenalaista kulkijaa Tukholman edustan saaristossa.

Epäilyttävästä liikkujasta on tullut kolme erillistä ilmoitusta. Nämä yhdessä vuoden mitattaan tehtyjen useiden vastaavanlaisten havaintojen kanssa saivat puolustusvoimat käynnistämään näyttävän operaation.

Epäilevät katseet ovat suuntautuneet Venäjään, joka on aktivoitunut rauhan mereksi aikoinaan nimittämällään Itämerellä. Vieraan vedenalaisen liikkujan otaksutaan olevan joko venäläinen sukellusvene tai pienoissukellusvene. Virallisesti Ruotsi puhuu vain vieraasta vedenalaisesta toiminnasta.

Operaatio muistuttaa erehdyttävästi 1980-luvun sukellusvenejahteja, jotka eivät johtaneet tuloksiin. Aiheen etsinnöille antoi tuolloin Neuvostoliitto, jonka sukellusvene ajoi karille Karlskronan laivastotukikohdan lähellä vuonna 1981.

Tilanne Itämerellä on kiristynyt sitten Ukrainan kriisin alun. Venäjä on loukannut niin Suomen kuin Ruotsin ilmatilaa. Viimeksi tuli ilmi venäläisen sota-aluksen epäilyttävä käyttäytyminen suomalaista tutkimusalusta Arandaa kohtaan.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että havainnot Tukholman saaristossa liitetään venäläisten aktivoitumiseen alueella. Tosin täytyy muistaa, ettei Venäjä ole ainoa toimija Itämerellä. Myös muut rantavaltiot ja sotilasliitto Nato ovat lisänneet läsnäoloaan.

Epäilty vedenalainen toiminta on poikinut julkisuudessa tavattoman määrän erilaisia olettamuksia, jotka muistuttavat sukellusvenejännäreiden maailmaa.

Ruotsalaislehti Svenska Dagbladetin nimettömien lähteiden mukaan Ruotsin signaalitiedustelu olisi saanut venäjänkielisen hätäviestin, joka olisi lähetetty Tukholman läheltä ja vastaanotettu Venäjälle kuuluvassa Kaliningradissa. Lehden mukaan tämä olisi todiste venäläisen sukellusveneen vaurioitumisesta.

Vaikka Venäjä ei ole isommin kommentoinut ruotsalaisolettamuksia, sukellusveneen vaurioitumista koskeneeseen väitteeseen maan puolustusministeriö vastasi heti toteamalla, ettei yksikään sen sukellusveneistä ole joutunut hätätilanteeseen. Vastauksen uskottavuusarvo on eri asia.

Pienoissukellusveneteoriaa on perusteltu oudosti käyttäytyneen venäläisen säilöaluksen liikkeillä. Tankkerin on väitetty potkuriäänellään heikentäneen sukellusveneen ääniä ja olleen mahdollisesti sen tukialus.

Sukellusvenejahti ei voinut olla nousematta tärkeään sijaan keskusteluissa, joita Ruotsin uusi pääministeri Stefan Löfven käy Suomen poliittisen johdon kanssa maanantaina alkaneen Suomen-vierailunsa aikana.

Suomi ja Ruotsi ovat Itämeren alueen ainoita EU-maita, jotka eivät kuulu sotilasliitto Natoon. Vuoden aikana on kummassakin maassa nostettu esille ajatuksia puolustusyhteistyön laajentamisesta ja tiivistämisestä. Selvää on, että tilanteen kiristyminen pitkään rauhalliseksi koetulla Itämeren alueella kasvattaa tarvetta tiivistää puolustusyhteistyötä lisäämällä ainakin yhteistä valvontaa.