A-klinikat saivat 1990-luvun loppupuolella uuden, ison asiakasryhmän rattijuopumuksesta tuomion saaneista.
Vuonna 1998 astui voimaan direktiivi, joka ei salli ajo-oikeuden myöntämistä päihderiippuvaiselle tai sellaiselle henkilölle, joka ei pysty olemaan ajamatta päihteiden vaikutuksen alaisena.
Käytännössä direktiiviä sovelletaan niin, poliisi lähettää päihdeongelmaisiksi epäilemänsä seurantaan, jossa päihdelääkäri arvioi henkilön päihderiippuvuutta ja ajokelpoisuutta. Seuranta voi kestää kolme kuukautta, puoli vuotta tai pitempään.
"Laboratoriokokein seurataan, ovatko alkoholin käyttöä osoittavat arvot koholla. Lisäksi havainnoidaan asiakkaan käytöstä, esimerkiksi pystyykö hän pitämään sovituista tapaamisajoista kiinni", kertoo erikoissairaanhoitaja Leena Vesterinen Oulun A-klinikalta.
Tavoitteena on vähentää rattijuopumusten uusiutumista tarjoamalla ratista kärynneille apua päihteiden käytön hallitsemisessa. Rattijuopumus kun on usein merkki elämänhallinnan vaikeuksista ja päihdeongelmista.
"Jos kuljettajalla on vasta ensimmäisen kahden vuoden kortti, tai kolmen vuoden sisällä on kaksi rattijuopumustuomiota tai muita viitteitä päihderiippuvuudesta, esimerkiksi juopumuspidätyksiä", kertoo ylikomisario Pentti Pyörälä poliisin perusteista lähettää kuljettaja ajokorttiseurantaan.
Ajokorttiseurannassa
yli kaksisataa henkilöä
Oulun kihlakunnan alueella tuomittiin viime vuonna rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta yhteensä 499 henkilöä. Kuluvana vuonna käyrä näyttää olevan jyrkässä nousussa. Syyskuun loppuun mennessä tuomioita on tullut yhteensä jo 456.
Poliisilla ei ole tilastoja siitä, kuinka moni jää kiinni päihtyneenä ajamisesta useamman kerran, mutta Pyörälän arvion mukaan uusijoita joukosta on kolmannes.
Päihdeseurantaan poliisi ohjasi Oulun kihlakunnassa viime vuonna 172. Kuluvana vuonna seurantaan oli ohjattu syyskuun loppuun mennessä 206 henkilöä.
Oulussa ajokorttiseuranta-asiakkaat asioivat pääasiassa terveyskeskuksissa perusterveydenhuollossa.
Työ heidän parissaan A-klinikalla alkoi vuonna 1996 kokeiluluonteisesti, ja täysillä lähdettiin liikkeelle direktiivin velvoittamana vuonna 1998. Parissa vuodessa huomattiin, etteivät Oulun A-klinikan resurssit riitä kaikille ajokorttiseuranta-asiakkaille.
A-klinikan väki on kouluttanut terveydenhuollon henkilökuntaa niin, että asiakkaat voivat halutessaan saada ajokorttiseurannan myös omalta lääkäriltään ja terveysasemaltaan.
"Meille tulee nykyään vain ne, joiden päihdeongelma on tosi paha tai jotka jo ovat meidän asiakkaitamme. Nuoret taas ohjataan lähes poikkeuksetta Redi 64:än", Leena Vesterinen kertoo.
Palaute seurannasta
yllättävän myönteistä
Sinänsä ajokorttiseuranta-asiakkaat soveltuivat Vesterisen mukaan hyvin A-klinikan toimen kuvaan. Ennen direktiivin voimaan astumista A-klinikkapiireissä pelättiin toisaalta sitä, että ajokorttiseuranta-asiakkaat vievät liikaa resursseja, mutta myös sitä, että "pakosta" A-klinikalle ohjattuina he olisivat hankalia asiakkaita.
Yllättävän moni asiakkaista onkin suhtautunut myönteisesti tilanteensa kartoitukseen. Näkyi myös todellista muutosta; asiakkaat saivat päihteiden käyttöään hallintaan. Jotkut nuoret asiakkaat saivat seurannasta sykäyksen suuriinkin muutoksiin elämäntavassaan.
Vesterinen pitää systeemiä hyvänä mahdollisuutena puuttua päihdeongelmaan varhaisessa vaiheessa.
Toki joukossa on ollut myös vastahankaisia asiakkaita.
"Vastuu on tietenkin asiakkailla. Mutta vuorovaikutuksessa on kysymys myös ammattitaidosta, kuinka pystyy voittamaan muutosvastarinnan", Vesterinen arvioi.
Tavallista on, että ne, jotka eivät saa juomistaan hallintaan, keskeyttävät seurantatapaamisissa käynnit tai eivät tule ollenkaan asiakkaiksi. Seurantaan tuleminen on jo osoitus motivaatiosta.
Seurannan päätteeksi päihdelääkäri voi suositella ajo-oikeuden palauttamista, seurannan jatkamista tai ei ota kantaa ajo-oikeuden palauttamiseen. Ratkaisun ajo-oikeusasiassa tekee poliisi.