Rattijuopon auton takavarikointi voi tulevaisuudessa olla nykyistä yleisempi käytäntö. Oulussa pidetyssä Ajoterveys, päihde ja liikenneseminaarissa puhunut hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen liikenne- ja viestintäministeriöstä totesi, että neljän ministeriön yhteistyönä selvitetään jatkossa miten esimerkiksi poliisin käytäntöjä takavarikoissa voidaan yhdenmukaistaa. Asia otetaan hänen mukaansa esille myös syyttäjäkoulutuksessa. Hän huomautti, että auto voidaan tuomiota valtiolle vain, jos syyttäjä on sitä erikseen vaatinut.Tarvainen viittasi korkeimmasta oikeudesta vuonna 2005 saatuihin ennakkotapauksiin. Niiden mukaan uutta lainsäädäntökään ei asiassa tarvita, vaan takavarikkoa voidaan soveltaa niissä tapauksissa, joihin se sopii.
Uutena harkintaan pantavana keinona takavarikoida rattijuopon auto Tarvainen toi esille myös rekisterikilpien poistamisen ja autoon asennettavan pyörälukon, joka estää autolla ajamisen.
Myös nopeaa puuttumista päihdeongelmiin on tarkoitus tehostaa. Tähän liittyen on tarkoitus aloittaa aluksi muutamissa kunnissa kokeilu, jossa päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisesta kiinni jäänyt kuljettaja keskustelee tilanteesta jonkun muunkin kuin poliisin kanssa 24 tunnin sisällä kiinnijäämisestä.
Käytännössä kokeilukunnat valitaan aikanaan niistä kunnista, joissa jo nyt on toimiva sosiaalipäivystys.
Myös alkolukkokokeiluja laajennetaan. Jo nyt kunnat voivat vaatia, että päiväkoti- ja koulukuljetuksiin käytettävissä autoissa on yleensä alkolukko, Tarvainen huomautti.
Toisaalta kuljetusalan yrityksissä on alkamassa kokeilu, jossa noin sata kuljettajaa tulee kokeilun piiriin, kun lukot asennetaan 40 autoon. Tavoitteena on muun muassa selvittää, miten laitteet toimivat erilaisissa olosuhteissa, kuten pakkasella. Niinpä alkolukko autossa ei välttämättä merkitse sitä, että kyseessä rattijuoppoudesta kiinni jäänyt kuljettaja Tarvainen muistutti.
Promillerajoihin ei Tarvaisen mukaan ole tulossa muutoksia. Tämä johtuu siitä, että poliisiautoissa ei ole tarpeeksi tarkkuusalkometrejä ja resurssien sitomista alle 0,5 promillen juopumuksiin vakavampien rikkomusten kustannuksella ei pidetä järkevänä.
Tarvaisen mukaan lievien rattijuopumusten käsittelyyn tarvittaisiin myös nykyistä keveämpi oikeusprosessi. Itse hän väläytti tässä yhteydessä käsitettä massakäsittely, jonka avulla voitaisiin välttää poliisin ja oikeuslaitoksen tukkeutuminen.
Toisaalta monissa Euroopan maissa nuorille on asetettu alhaisempia promillerajoja. Tästä käytännöstä saatavia kokemuksia seurataan Suomessa tarkkaan ja niiden perustella tehdään tilanteesta aikanaan uudelleen arvioinnit, Tarvainen huomautti.
Toistuvasti rattijuoppoudesta kiinnijääneiden hoitoonohjauksen pelisääntöjä pitäisi Tarvaisen mukaan myös selventää. Erityisesti lääkärit ovat hänen mukaansa kritisoineet nykyjärjestelmän kuomittavan heitä liikaa.