Taiteilija Olof Erikssonin vuonna 1963 suunnittelema vaakuna säilyy Raahen kaupungin tunnuksena. Uuden Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti uuden Raahen kaupungin vaakunaksi Raahen nykyisen ratsumiesvaakunan.
Suurvaltuuston jäsenistä ainoastaan Simo Joensuu (kesk.) vastusti Raahen nykyisen vaakunan hyväksymistä. Hän esitti, että uudelle Raahelle suunniteltaisiin kokonaan uusi vaakuna. Esitys ei kuitenkaan saanut kannatusta.
"Nyt ollaan hakemassa Raahelle uutta imagoa, ja mikä on sen parempi imagon luoja kuin vaakuna. Nykyisellä Raahella on huono imago, muuttotappio vain pahenee, tämä on lakkoherkkä alue ja piste iin päälle on se, että on punainen vaakuna", Joensuu sanoi.
Sisäasiainministeriössä syyskuussa 1963 vahvistettu Raahen vaakuna perustuu kaupungin luojan Pietari Brahen nimikkokaupungilleen antamaan sinettiin. Punapohjaisessa vaakunassa aaltokoroisen hopeatyviöstä nousee kultainen kummeli, jonka yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuu haarniskoitu ratsumies, jolla on oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi.
Fuusioissa ei ole tapana vaakunoita uusia
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Marja-Leena Kyrön (kesk.) mukaan vaakuna-asia ei herättänyt hallituksessakaan suurempia intohimoja. Hallitus olisi kuitenkin halunnut tietää, mitä ammatti-ihmisen suunnitteleman mahdollisen uuden vaakunan hyväksyminen olisi tullut maksamaan. Kaupunginsihteeri Pekka Leppikankaan suorittamien tiedustelujen mukaan uuden vaakunan suunnittelu maksaisi vajaat tuhat euroa.
"Valtakunnan käytäntö kuuluu kuitenkin olevan, että joku olemassa olevista vaakunoista otetaan käyttöön. Kuntafuusion yhteydessä ei ole tapana uusia vaakunoita suunnitella", Leppikangas kertoi valtuustolle.
Raahe ja Pattijoki julistivat keväällä 2001 suunnittelukilpailun uuden Raahen vaakunasta. Kilpailu poiki nelisenkymmentä ehdotusta, joista yksi palkittiin ja lisäksi kaksi ehdotusta lunastettiin mahdollista myöhempää käyttöä varten. Palkitut vaakunaehdotukset eivät olleet kuitenkaan varteenotettavia vaihtoehtoja uuden kaupungin vaakunaksi, koska ne eivät täyttäneet heraldiikan vaakunalle asettamia vaatimuksia.
"Minulle henkilökohtaisesti Raahen vaakuna on auennut arvokkaana ja säilytettävänä. Sillä on kuvana yhteys Raahen peruskaupungin pitkään historiaan", toteaa Marja-Leena Kyrö.
Pattijoen vaakuna säilyy viirissä
Pattijoen kunnan helmikuussa 1968 vahvistettu vaakuna ei vaivu kokonaan unholaan, vaikka kunta ja sen vaakuna lakkaavatkin. Heraldikko Gustaf von Numersin suunnittelema vaakuna jää elämään LC Pattijoen valmistamassa Pattijoen isännänviirissä.
"Viirissä on kaksi oleellista tekijää eli Pohjois-Pohjanmaan isännänviiri ja Pattijoen vaakuna. Kun Pattijoen kunta lakkautuu, kunnioitetaan viirillä mennyttä kuntaa ja tällä tavoin vanha vaakuna jää elämään", toteaa Veikko Sipola Pattijoen lionsklubista.
Ensimmäiset viirit ovat painossa ja 30 kappaleen erä yritetään saada vielä joulumyyntiin. Todellisen kysynnän Sipola uskoo muodostuvan kuitenkin huomattavasti ensimmäistä painosta suuremmaksi.
Pattijoen vaakunassa on hopeakentässä sininen palkki, johon on kuvattu kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä ja maataloutta, sininen palkki Pattijokea.