Pääkirjoitus

Ra­ta­yh­teys eu­roop­pa­lai­sel­la rai­de­le­vey­del­lä länteen on väis­tä­mä­tön

Haaparannan rautatieasema avattiin liikenteelle vuonna 1918. Tulevina vuosina siitä tulee tärkeä risteysasema Suomen ja Ruotsin väliseen rataliikenteeseen.
Haaparannan rautatieasema avattiin liikenteelle vuonna 1918. Tulevina vuosina siitä tulee tärkeä risteysasema Suomen ja Ruotsin väliseen rataliikenteeseen.
Kuva: Tiina Wallin

Suomessa ja Ruotsissa on jo pitkään valmisteltu rautatieliikenteen yhdistämistä kiinteämmin samaan rataverkkoon maiden välillä. Suomen Väylävirasto vetää Rail Nordica -hanketta, jonka tavoitteena on kytkeä Suomen rataverkko tiiviimmin länteen.

Rail Nordicaa puoltaa nykyinen maailmanpoliittinen tilanne ja erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Suomen yhteys länteen Ruotsiin ja sitä kautta Norjaan vahvistaa Suomen huoltovarmuutta ja elinkeinoelämän tarpeita. Se myös tukee sotilaallista liikkuvuutta ja Naton toimintamahdollisuuksia pohjoisessa.

Historiallista on, että Rail Nordica -hankkeessa suunnitellaan Suomeen eurooppalaista raideleveyttä, mikä vaatisi mittavia ratatöitä maassamme. Tunnetusti totta on, että Suomen raideleveys on sama Venäjän kanssa, minkä olemme saaneet perinnöksi jo Venäjän keisarivallan ajalta 1800-luvulta. Suomen ja Ruotsin toisistaan poikkeavat raideleveydet tällä hetkellä estävät laajan liikennöinnin maiden rataverkkojen välillä.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti vuosi sitten huhtikuussa 2025 kehysriihessään, että Rail Nordican suunnittelu aloitetaan. Sille esitettiin 20 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Tavoitteena nimenomaan on, että eurooppalainen raideleveys ulotetaan Ruotsista Suomeen.

Viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) lupasi Kalevan haastattelussa maaliskuun alussa, että hallitus myöntää tarvittavan 43 miljoonan euron määrärahan tämän vuoden aikana eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta pohjoisessa Rovaniemelle ja Ouluun.

Rahaa tarvitaan ensiksi ratatöiden suunnitteluun. Pohjoisen näkökulmasta tärkeää on, että päätös rahoituksesta tehtäisiin pikaisesti, viimeistään ensi viikolla tiistaina 21. huhtikuuta alkavassa hallituksen kehysriihessä.

Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto ovat kaupunginjohtajien Ari Alatossavan ja Ulla-Kirsikka Vainion sekä  maakuntajohtaja Jussi Rämetin johdolla tehneet Rail Norldicin puolesta näkyvää vaikuttamistyötä.

Kuten he toteavat Kalevassa sekä Helsingin Sanomissa julkaistuissa mielipidekirjoituksissaan, Suomen vientivetoinen liikennejärjestelmä on perinteisesti rakentunut eteläisten meriyhteyksien varaan. Merenkulku jäänmurtajineen on edelleen myös tärkeää Perämerellä. Pohjoinen uusi raideyhteys vähentää riippuvuutta idästä

Nämä eivät kuitenkaan riitä, vaan Itämeren sekä Perämeren meriyhteyksien rinnalle tarvitaan rautatie pohjoiseen. Toimiva rautatierata Ruotsiin ja Norjaan Haaparannan kautta on järkevä ratkaisu koko Suomen kannalta.

Pitää ymmärtää, että Suomi on saari, jolla on rajaa Venäjän kanssa yli 1 300 kilometriä. Me jos ketkä maailmassa tunnemme venäläiset. Sen rinnalla on hyvä muistaa, että yhteydet Ruotsin, Norjaan sekä laajemmin länteen ovat kunnossa.