Tuleeko seurattua Jyväskylän kaupungin päätöksiä?
Sitä minäkin. Eipä juuri kiinnosta.
Viime viikolla yksi iso päätös siellä kuitenkin liippasi läheltä.
Jyväskylä käynnisti Hippos2020-hankkeen, jossa Kempeleen Lehto Groupilla on keskeinen rooli ja jossa syntyy huippuhieno jäähalli.
Jyväskylän valtuuston ylivoimainen enemmistö oli Hippos2020-hankkeen takana, mikä on merkittävää. Nythän ei pelata napeilla.
Urheilun, liikunnan, terveydenedistämisen ja hyvinvoinnin Hippos-keskittymän rakentaminen nielee 220–250 miljoonaa. Jäähalli on siitä vain yksi, näkyvä osa.
Jyväskylän kaupungin osuus on 28–34 miljoonaa, jonka se sijoittaa Hippos2020-keskuksen omistavaan kiinteistöyhtiöön.
KVR-urakoitsija Lehdon, Fennian ja muiden yksityissijoittajien osuus lainavastuineen on yhteensä 90 prosenttia, alun kolmattasataa miljoonaa.
Oulussa on vuosia etsitty ratkaisua, joka synnyttäisi monitoimiareenan.
Jääkiekko ja konsertit yksin eivät elätä monitoimiareenaa edes Helsingissä. Fakta mikä fakta.
Ratakadun ja radan välistä, eteläiseen ja pohjoiseen alikulkuun rajoittuvaa Ratapihan aluetta kehitetäänkin paljon laajemmasta näkökulmasta.
Kaupungin lisäksi mukana ovat valtiolliset maanomistajat, VR-Yhtymä Oy ja Senaatti-kiinteistöt, ja Liikennevirasto.
Jo ensi vuonna selviää, millaisia toteutusmalleja syntyy ja mikä on kaupungin osuus.
Voidaan rakentaa jopa enemmän kuin Jyväskylässä.
Kaupungin rooli isoissa hankkeissa on usein ratkaiseva, vaikka taloudellinen panostus jäisi kuten Jyväskylässä kymmenykseen, joka sekin voi olla paljon miljoonia.
Olennaista on päätöksenteon sujuvuus, joka ei tarkoita kaiken hyväksymistä saati hutilointia.
Siinä vaiheessa, kun yksityiset sijoittajat uskovat tavoiteltuun hankkeeseen, kaupungilta odotetaan valmiutta lyödä omat päätöksensä nopeasti pöytään.
Oulun ja oululaisten hyväksi.
MM-jääkiekkoon 2022 Oulu ei ehdi enää millään. Mennään siis Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle – tai Jyväskylään.