Metsäteollisuus puolustaa eduskunnan käsittelyyn edennyttä yritystukeaan, jonka muuttamisesta on kuulunut vihjailuja. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) taas pitää yhä raskaan teollisuuden päästökauppatukea hyvin perinteisenä yritystukena, joka ei vaikuta tuotantoon, kilpailukykyyn tai työvoiman kysyntään. Laskun maksavat veronmaksajat, esimerkiksi tuen ulkopuolelle jäävät palveluyritykset.
Metsäteollisuus ja Kemianteollisuus eivät maanantaina tiedotustilaisuudessaan edes yrittäneet sitoa tukea suoraan päästökauppaan, vaan korostivat yrityksille tulevia kokonaiskustannuksia. Koska osa kilpailijamaista on ottanut vastaavan tuen käyttöön, etujärjestöjen mukaan teollisuuden pitäisi Suomessakin saada oma tukensa.
Hallituksen esityksen mukaan raskas teollisuus saisi ensi vuonna enintään 43 miljoonan euron tuen korvaamaan päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia. Metsäteollisuuden tilaama konsultointiyritys Pöyryn tekemä raportti asiasta julkistettiin maanantaina.
VATTin johtava ekonomisti Marita Laukkanen korostaa, että tuki ei ole yhteydessä teollisuuden energiankulutukseen, koska sitä saisi vuosien 2005–2011 sähkönkulutuksen perusteella.
– Valtiontuki menee yrityksen taseeseen. Tuki ei vaikuta sähkön markkinahintaan, joten miten Pöyry voi laskea sen teollisuuskäyttäjän sähkönhintaan? Laukkanen kysyy.
Metsäteollisuus puolustaa tukea myös hiilivuotoriskillä. Hiilivuodolla tarkoitetaan tuotannon siirtoa halvempien päästökustannusten maihin EU:n päästökaupan takia. Laukkasen mukaan tutkimuksissa ei ole havaittu EU:n päästökaupan aiheuttaneen hiilivuotoa.
– Kanada ottaa käyttöön hiilidioksidiveron, jossa hiilidioksiditonnin hinta on 34 euroa. EU:n päästökaupassa hinta on 4,5 euroa. Havupuita on Venäjällä, Ruotsissa ja Kanadassa, joten onko tuotannon siirto Kanadaan uskottavaa? Laukkanen sanoo.
Metsäteollisuudesta kritiikkiä
Hallitus on jo antanut tuesta esityksen eduskunnalle, mutta on viime päivinä vihjannut tuen muuttamisesta. Metsäteollisuuden toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan esityksen muokkaaminen olisi jälleen yksi esimerkki poliittisen päätöksenteon ennakoimattomuudesta.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi Helsingin Sanomille lauantaina, että osa tukirahoista voitaisiin käyttää energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian innovaatiotukeen. Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.) taas tviittasi sunnuntaina, että hän on Rehnin kanssa kehitellyt muokattua tukimallia. Mykkäsen mukaan mallista kerrotaan toivon mukaan tällä viikolla enemmän.
– Muutos olisi viesti yrityksiin, että millainen toimintaympäristö Suomi on. Energiapolitiikkaan liittyviä päätöksiä muutetaan ennen kuin laki tulee voimaan tai muste ehtii kuivumaan, Jaatinen sanoo.