Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kokeilu alkaa ensi ja sitä seuraavana syksynä kaikkiaan 20 ammattikorkeakoulussa.
Aloituspaikkoja on varattu vuosittain 300, mutta kaikkia ei täytetä vielä tässä vaiheessa.
"Haluttiin jättää ovi auki niille ammattikorkeakouluille, jotka eivät ylittäneet rimaa", selvitti opetusministeri Maija Rask (sd.) keskiviikkona opetusministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Luvat jaettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston arvion perusteella, mutta myös aluepolitiikka painoi vaa´assa. Raskin mukaan paikkakunnat, joissa ei ole tiedekorkeakoulua, olivat ”ei etusijalla, mutta erityisessä harkinnassa”.
Niinpä vähän yli puolet luvista meni muihin kuin yliopistokaupunkeihin.
Hakemuksia eri jatkotutkinto-ohjelmia varten tuli kaikkiaan 53, joista 36 läpäisi seulan. Ammattikorkeakouluja on Manner-Suomessa kaikkiaan 29, kun sisäasiainministeriön alaisuudessa toimivaa Poliisiammattikorkeakoulua ei lasketa mukaan.
Kiisteltyjen jatkotutkintojen asemasta suomalaisessa tutkintojärjestelmässä ei vielä ole syntynyt ratkaisua. Rask itse olisi valmis luokittelemaan tutkinnon yliopistojen maisterintutkinnon tavoin ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi.
Hän korostaa kuitenkin, että sisällöltään tutkinnot ovat erilaisia.
"Tulee heistä vähintään ”mestarimaistereita”, ammatillisia osaajia, mutta ei tiedekorkeakoulujen maistereita", luonnehti ministeri.
Uusia tutkintoja suoritetaan vuoteen 2005 jatkuvassa kokeilussa hallinnon ja kaupan, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan ja liikenteen aloilla.
Jatkotutkinto-ohjelmien aihepiirejä ovat yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, sosiaaliala, ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoito, terveyden edistäminen ja ehkäisevä työ sekä korjaus- ja täydennysrakentaminen.
Jatkotutkintojen laajuus on alasta riippuen 40–60 opintoviikkoa. Lyhyemmät tutkinnot tulevat aloille, joissa perustutkinto on laajempi, ja päinvastoin. Näin perus- ja jatkotutkintojen laajuus on aina yhteensä 200 opintoviikkoa.