"En hyväksy sitä, mitä sanot, mutta puolustan kuolemaan asti oikeuttasi sanoa se." Tämä yli 120 vuotta vanha lainaus brittiläiseltä kirjailijalta Evelyn Hallilta on edelleen ajankohtainen – etenkin nyt, kun korkein oikeus tuomitsi Päivi Räsäsen ja piispa Juhana Pohjolan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Tärkein kysymys tämän yhteydessä on: Saavatko ihmiset Suomessa edelleen ilmaista myös kiistanalaisia mielipiteitä? Vastauksen olisi pitänyt olla yksiselitteinen: Kyllä, Suomessa saa sanoa, mitä ajattelee ja millaisia arvoja puolustaa. Vain näin on aito yhteiskunnallinen keskustelu mahdollista.
Yhä useammat eurooppalaiset kertovat kyselytutkimuksissa, että he eivät enää uskalla kertoa avoimesti omia mielipiteitään. Se on vakava hälytysmerkki, sillä demokratia voi toteutua vain, jos ihmiset voivat vapaasti keskustella ja tuoda esille myös kyseenalaisia ajatuksia. Yhteiskunnallisesti on lisäksi huolestuttavaa, että epäsuositusta mielipiteenilmauksesta tuomitaan 20 päiväsakkoon, kun taas esimerkiksi pahoinpitelystä selvitään usein pienemmällä rangaistuksella.
Siksi on korkea aika keventää kiihottamisrikosta koskevaa lainsäädäntöä. Nykyinen laki luo vaarallisen epävarmuuden ja kannustaa itsesensuuriin. Korkeimman oikeuden tiukka 3–2 äänestysratkaisu osoittaa, että rajanveto sananvapauden ja rikoksen välillä on nykyisen lainsäädännön pohjalta epäselvä ja kiistanalainen. Eduskunnan tulisi nyt ryhtyä keventämään kiihottamisrikosta koskevaa lainsäädäntöä, jotta sananvapaus saa Suomessa sen ansaitseman suojan.
Juha Richter
Oulu