Talvi vaikuttaa autoilijoihin eri tavalla eri puolilla Ranskaa. Maalla on mittaa pohjois-etelä suunnassa noin 1 000 kilometriä. Niinpä päädytään usein tilanteisiin, joissa Englannin kanaalin tietämillä jäätyneillä lammilla voi vaikka luistella, mutta Välimeren rannalla on samaan aikaan bikinikelit. Esimerkiksi Pariisin korkeudella pakkaset saattavat iskeä loka-marraskuun taitteessa mutta on myös vuosia, jolloin istuskellaan vielä joulun tienoilla auringonpuolen terasseilla.
Autoilijat voi jakaa kolmeen suureen ryhmään. Ihan etelässä körötteleville alle nollakelit ja lumentulo ovat harvinainen vitsaus. Lyonin pohjoispuolella alavilla mailla ajeleville pikkupakkaset ovat joka talvinen tuttavuus ja lumisista teistäkin saadaan nauttia jokunen päivä vuodessa.
Kolmas autoilijakasti ovat vuoristoissa elelevät. Alpeilla ja Pyreneillä hyvinkin vaikeat talviolosuhteet kestävät useamman kuukauden eikä Keskusylängölläkään ole helppoa. Vuoristossa lunta saattaa pudotella vuorokaudessa metrin verran, jolloin mitään ei ole tehtävissä. Lukuisat tiet on suljettava ja pahimpien myräköiden aikana suuremmatkin kaupungit ovat motissa.
Syksyisin alppitiet merkitäänkin molemmin puolin kolmisen metriä korkeilla seipäillä, jotta lumimyrskyjen taltuttua aurausautot pysyvät reitillä. Pienimuotoiset, tiet tukkivat lumi- tai kivivyöryt ovat lähes jokapäiväisiä ja poliisit vahtivat, että nousuun lähtevillä autoilla on lumiketjut paikoillaan.
Säänvaihtelut ovat kovin pikaisia, sumu saapuu aivan yllättäen, päivällä saattaa olla pitkälti plussan puolella ja heti auringonlaskun jälkeen tie on reilussa jäässä. Vuosittain useampi ylimielinen autoilija kohtaa lopullisen kohtalonsa syvässä rotkossa.
Talvirenkaiden
myynti vähäistä
Ranskassa talvirenkaiden käyttö ei ole pakollista ja niiden myyntikin kovin vähäistä suurimmassa osassa maata. Nastarenkaitten käytön suhteen liikenneministeriö ilmoittaa vuosittain tarkat päivämäärät. Sallittu ajanjakso sijoittautuu marraskuun ja maaliskuun välille.
Nastoilla painelevien on liimattava auton peräpäähän asiasta kertova tarra ja lisäksi korkein sallittu nopeus on 90 km/tunnissa. Ketjuja taas saa käyttää aina, kun sääolosuhteet vaativat ja niillä tieosuuksilla, jotka ovat nimenomaisilla liikennemerkeillä varustettuja.
Loire-joen pohjoispuolella asuville autoilijoille pakkanen ja lumi ovat automaattisesti synonyymejä paniikille. Kun elohopea joskus harvoin laskee miinus kymmenen tietämille, korjaamot ovat suut messingillä.
Lumi saattaa
tukkia koko Pariisin
"Nykyisin moottorien jäätymiset ovat harvinaisia, koska ympäri vuoden käytettävä jäähdytysneste on pakkasta sietävä", kertoo Suur-Pariisissa toimivan pienen korjaamon omistaja Remy.
"Sen sijaan diesel-polttoaineemme on kesät talvet samaa laatua. Kylmässä tapahtuu kondensaatiota, joka aiheuttaa pahoja vaurioita HDI-moottoreissa suoraruiskutuksessa. Pakkasaamuina on vilskettä myös ihan pikkujuttujen, kuten akkujen hyytymisten takia. Hyvin huolletun auton ei pitäisi välittää pakkasesta, mutta nykyisin kustannussyistä suuri osa ranskalaisista ei tee mitään ennen kuin auto lopettaa kulkemisen. Vielä jokunen vuosi sitten talveen varauduttiin huolella. Asiakaskunnastamme vain pari vaaria pitää perinnettä yllä."
Pariisilaisautoilijat ovat lähes takuuvarmoja siitä, että konepellin peittäminen illalla huovalla tai moottorin alle maahan laitettava iso, moottorin kylmästä maasta eristävä styroksilevy takaa auton starttaamisen aamuisin. Muitakin keinoja käytetään. Olen muun muassa nähnyt naapureitteni viskaavan kattilallisen kuumaa vettä moottorin niskaan ja heti perään tuulilasille.
Lumi on kuitenkin yleensä se lopullinen sinetti. Talvina 1996 ja 1999 lunta tuli tammikuussa Suur-Pariisissa noin 20 cm kerros. Noina päivinä täysin paikallaan seisovia ruuhkia laskettiin olevan jopa 500 kilometriä.
Tämän vuoden tammikuun 6. päivänä 15 000 autoilijaa seisoi paikalleen jämähtäneinä koko yön pääkaupunkia ympäröivillä moottoriteillä. Alunperin suman aiheuttivat kymmenet tiellä poikittain olleet rekat. Kun tie oli täysin tukossa, ei sieltä päässyt karkuukaan.
Niinpä hätiin jouduttiin pyytämään armeija ja palokunta, jotka jakoivat autoilijoille ruokaa, lämmintä juomaa ja huopia.