Kolme kertaa Oulun väkiluvun verran, eli noin 350 000 ihmistä, on kuollut Ranskan liikenneonnettomuuksissa vuosina 1970-2000. Maan liikennekuolematilastot ovat edelleenkin EU:n dramaattisimpia. Yleiseurooppalaisen tilastointitavan mukaan viime vuonna onnettomuuksissa menehtyi 8 160 henkeä. Ranskan Liikenneturvakeskuksen mukaan kaikissa muissa maissa paitsi Ranskassa ja Suomessa kuolonkolarit olivat vuonna 2001 vähentymään päin.
Perusasiat
ovat kunnossa
Niin moottori-, valta- kuin läänintiet ovat valtaosaksi erittäin hyväkuntoisia eikä autokanta ole ikäloppua. Kuitenkin jos vertaillaan Brittein saaria, joissa asukkaita ja liikennettä on jotakuinkin saman verran kuin Ranskassa niin liikennekuolemien määrä on puolet pienempi. Vuonna 2000 Saksassa miljardia ajettua kilometriä kohden kuoli 12,4 ihmistä, Suomessa 8,48 mutta Ranskassa peräti 15,13.
Parempaan päin ollaan globaalisti Ranskassakin menossa, sillä vuonna 1970 liikenneonnettomuuksissa menehtyi 16 445 henkilöä eli noin puolet enemmän kuin viime vuonna. Kuitenkin, jos otetaan vastaavien vuosien luvut vaikka Saksassa, Itävallassa tai Belgiassa niin niissä kuolemantapaukset ovat jaettavissa kahdella ja puolella tai jopa liki kolmella.
Valvonnan lisäyskään
ei tunnu tehoavan
Paljon on jo tehty mutta mikään ei tunnu purevan kunnolla. Vuodesta 1992 tutkavalvonta on kymmen- ja puhallutusratsiat kolminkertaistuneet. Tästä huolimatta 60 prosenttia autoilijoista ajaa jatkuvasti ylinopeutta ja 13 prosentissa kuolemaan johtaneista kolareista osasyynä on alkoholi.
Rattijuopumusrangaistukset ovat todella kovia, kortti menee helpostikin hyllylle jopa puoleksitoista-kahdeksi vuodeksi. Hyllytyksen jälkeen sen saa takaisin vain, jos tiukat verikokeet ja lääkärintarkastukset todistavat, ettei henkilö ole suurkuluttaja. 12 pisteen ajokortti on myös ranskalainen erikoisuus. Rikkeestä riippuen menettää 1-6 pistettä. Jos putoaa nollille, on ajolupa suoritettava uudestaan.
Presidentti Chirac selvitti kansallispäivän puheessaan, että liikennekuolemien vähentäminen on yksi hänen painopistealueistaan. Vastikään Pariisin autonäyttelyn avajaisten yhteydessä Chirac totesi muun muassa: "Tuomitsen ne, jotka tekevät nopeudesta myyntiargumentin."
Hän selvitti myös, että vastedes ei ainuttakaan rikettä anneta anteeksi ja rattijuopot saavat entistä kovempia rangaistuksia. Presidentin tiukka sävy onkin pönkittämässä ensi vuonna voimaan tulevia suurenluokan uudistuksia.
Autokoulun vähimmäisharjoittelutuntimäärää tullaan nostamaan reippaasti nykyisestä 20:stä. Niin liukkaan kelin harjoitukset kuin moottoritieajo tulevat pakollisiksi. Kouluissa lisätään liikennekasvatusta ja viiden vuoden sisällä värvätään 1 200 uutta poliisia, joitten tehtävänä on etenkin liikenteen valvominen.
Vaarallisimmille tieosuuksille asennetaan miehittämättömiä automaattitutkia, kaupungeissa lisätään kameravalvontaa, joitten kuvien perusteella myös sakotetaan. Kannabiksen vaikutuksen alaisuudessa ajaminen tulee sekin rangaistavaksi teoksi.
Nuoret liikenteen
suurin riskiryhmä
15-24-vuotiaat nuoret ovat suurin riskiryhmä. He edustavat väestöstä 13 prosenttia mutta liikenteessä kuolleista heidän osuutensa on 26,9. Etenkin viikonloput ovat dramaattisia. Kampanjaluontoisia puhallutusratsioita on harrastettu diskojen ja muitten huvilaitosten läheisyydessä mutta tulevaisuudessa niistä tulee systemaattisia.
Nuoriso pyritään saamaan aktiivisesti mukaan liikenneturvatyöhön. Valtiovalta kehottaa kuntia budjetoimaan tarvittavat määrärahat. Tämän suuntaisia kokeiluja on jo tehty mm. yhdessä Suur-Pariisin kunnassa, jossa vuonna 2000 menehtyi seitsemän alaikäistä. Nuoret ovat itse laatineet mm. julistekampanjan, organisoineet kaikkiin kouluihin info- ja keskustelutilaisuuksia. Toiminta on tuottanut tuloksia, sillä viime ja tänä vuonna kunnan alueella ei ole ollut ainuttakaan kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta.