Ranskassa yhdeksän malilaista alkuperää olevaa ranskalaista nosti Pariisissa joukkokanteen adoptionsa hoitanutta järjestöä ja sen Malin yhteyshenkilöä vastaan. Asiasta kertoivat useat ranskalaismediat, ensimmäisinä Le Monde ja TV5Monde.
Kanteen mukaan Pariisissa yhä toimiva adoptiojärjestö Le Rayon de soleil de l'enfant étranger syyllistyi järjestelmällisiin väärinkäytöksiin 1990-luvulla.
Järjestön yhteyshenkilö alkoi vuonna 1989 sopia köyhien perheiden vanhempien kanssa järjestelystä, jossa heidän lapsensa adoptoitaisiin väliaikaisesti Ranskaan. Hän otti lapsia vastaan maailmaan köyhimpiin valtioihin kuuluvan Malin pääkaupungissa Bamakossa ennen heidän siirtämistään.
Yhteyshenkilö taivutteli kanteen mukaan biologisia vanhempia adoptioon vakuuttamalla, että lapset palaisivat Maliin täytettyään 18 vuotta. Adoption jälkeen perhe menetti yhteyden lapseensa.
Lapset eivät palanneet
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin yksikään lapsi ei ole palannut.
Välittäjien viesti Ranskan suuntaan olikin erilainen kuin Malissa: adoptiovanhemmille ja lapsille itselleen kerrotiin, että biologiset vanhemmat olivat hylänneet heidät lopullisesti.
– Näiltä ihmisiltä on viety heidän identiteettinsä ja heille on valehdeltu koko heidän ikänsä. Kanteen tarkoitus on saada syylliset vastuuseen teostaan, sanoi joukkokanteen nostaneita edustava asianajaja Noémie Saidi-Cottier Le Mondelle.
Epäilykset väärinkäytöksistä heräsivät, kun jotkut Malista lapsena adoptoiduista alkoivat aikuistuttuaan selvittää taustaansa. Dokumenteissa oli useita epäselvyyksiä.
Yhdessä biologiseksi äidiksi oli merkitty kaksi eri henkilöä. Toisesta puuttui biologisten vanhempien suostumus adoptioon. Järjestön epäilleen muuttaneen yhden lapsen ikää todellisuutta nuoremmaksi, jotta hänelle olisi helpompi löytää adoptioperhe. Sisaruksia oli erotettu eri adoptioperheisiin.
"Uhreja todennäköisesti enemmän"
Järjestön kautta adoptoitiin Malista Ranskaan 324 lasta vuosina 1989–1996. Yhdeksän heistä, syntyneet vuosina 1984–1993, vaatii Ranskan valtakunnansyyttäjää avaamaan tutkinnan Malin adoptioista. Lisäksi he vaativat selvitystä siitä, toimiiko Ranskan ulkoministeriön adoptioista vastaavan tahon valvonta.
Kanteen nostaneita edustava toinen asianajaja Joseph Breham uskoo, että uhreja on enemmän.
– Tämä ei ole yksittäistapaus. Vastaavaa toimintaa on todennäköisesti muissakin järjestöissä ja muuallakin kuin Malissa, hän sanoi.
Malissa media nosti väärinkäytösepäilyt yhteyshenkilöä vastaan jo 1990-luvulla.
Hän ja järjestö kiistävät syytökset. Puheenjohtaja Sylvie Cyprien sanoo malilaisten perheiden ymmärtäneen, että kyse oli pysyvästä adoptiosta.
Järjestö välittää nykyään adoptioita Bulgariasta, Chilestä, Kiinasta, Etelä-Koreasta, Intiasta ja Haitista.
Lasten asema heikko
Ranskassa kansainvälisiä adoptioita tehdään joka vuosi vähemmän: viime vuonna 421. Lapsista kaksi oli Malista.
Mali on Ranskan entinen siirtomaa, joka itsenäistyi vuonna 1960. Länsi-Afrikan suurimpiin kuuluvassa valtiossa asuu noin 18,5 miljoonaa ihmistä, joista yli puolet on alle 18-vuotiaita.
Lasten asema on heikko. Kolmasosa väestöstä asuu konfliktialueilla, joilla on suljettu kouluja. Joka neljäs 5–14-vuotias käy töissä.
Joka toinen tyttö joutuu naimisiin alaikäisenä. Tyttöjen sukupuolielimiä silvotaan eniten maailmassa Malissa.