Suomen teillä kulkee tänä kesänä hieman erikoisempi parivaljakko.
Ranskalaisen Chloé Milleriouxin pyörän vetämässä peräkärryssä kulkee kultainen noutaja Fayline.
”Koiran kanssa matkustaminen on helppoa, kunhan siihen varaa aikaa”, Oulun Nallikarissa yöpyvä Millerioux kertoo.
Päämääränä Nordkapp
Huhtikuun alussa alkaneen matkan päämäärä on Norjan Nordkapp. Annecyn kunnasta lähteneen Milleriouxin tie on kulkenut Sveitsin, Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen.
”Se riippuu päivästä, kuinka paljon ajan. Yleensä ajan noin 50-90 kilometriä.”
Pyörän kanssa matkustaminen ottaa aikaa, mutta se on Milleriouxin mukaan toisenlainen tapa matkustaa. Kaikkiaan Millerioux aikoo viettää kuudesta seitsemään kuukautta tien päällä.
”Kotiin lähden ennen talvea.”
Idea muhi vuosia
Ajatus Nordkappiin pyöräilystä ei syntynyt aivan pienen mielijohteen takia.
”Olin miettinyt asiaa jo muutaman vuoden.”
Ennen nykyistä Norjan-matkaa Millerioux teki pari lyhyempää matkaa Ranskassa. Idea pyöräilymatkoihin syntyi Kanadassa asuessa. Suunnitelmissa on jo seuraava reissu.
”Ehkä teen seuraavan pyöräreissun poikaystäväni kanssa”, hän hymyilee.
Välimatka rakkaisiin oli alkuun vaikea, mutta nyt tilanne on helpottunut. Kuulumisia kotimaahan Millerioux vaihtaa tekstiviesteillä.
Kiusana sade ja tuuli
Pohjoiseen suuntaavan Milleriouxin matka on sujunut varsin mallikkaasti. Hyönteisistä ei vielä ole ollut harmia, mutta sade ja tuuli ovat olleet ikäviä matkakumppaneita.
”Varmaan Lapissa hyönteisiä on sitten enemmän”, hän arvelee.
Paikalliset ovat suhtautuneet ranskattareen varsin suotuisasti.
”Etenkin Ruotsissa ja Suomessa ihmiset ovat olleet todella avuliaita ja ystävällisiä”, Millerioux kiittelee.
Sadan kilon varustus
Pyöräilyn ulkopuolella Millerioux pyrkii tutustumaan ympäristöönsä ja muihin ihmisiin. Lepotauoilla myös hoidetaan koiraa ja huolletaan tarvittaessa pyörää.
Kaikkiaan Milleriouxilla on mukanaan tavaraa noin sata kiloa. Mukana on muun muassa teltta, vaatteita, ruokaa, lääkkeitä ja tietenkin koira.
3-vuotias Fayline toimii monin paikoin keskustelun avaajana. Kärryssä kulkeva koira kiinnostaa ja herättää huomiota.
”Ihmiset kyselevät myös paljon siitä, miksi lähdin tälle matkalle”, Millerioux kertoo.
Yksi syy oli hänen mukaansa kokeilla omia rajojaan.
”En ollut lähtiessäni varma, pystyisinkö tähän, mutta aioin nähdä, pystynkö”, Millerioux myöntää.
”Vaikka sanottaisiin, että jokin asia on mahdoton, sitä pitää vain uskaltaa kokeilla. Välillä on hyvä kokeilla.”