Helmikuussa Out of The Dark -esikoisensa julkaiseva oululainen Reflexion yhdistää musiikissaan mollikaihoa, syntesoijakilkutusta ja klassisten rocklaulujen ikiromantiikkaa.
"Rakkauden ruusu ei ikinä lakastu, ei ainakaan ylimääräisten sanojen painosta", yhtyeen laulut sanoittanut vokalisti Juha Kylmänen miettii basisti Mikko Uusimaan kanssa käydessään Oulussa.
Helsingissä nykyisin asuva Kylmänen uskoo, että kilometrit syntymäkaupungin ja nykyisen kotikaupungin välillä ovat antaneet hänelle uutta potkua säveltää musiikkia ja rustata laulutekstejä, joita hän itse luonnehtii sekoitukseksi poikamaisia tarinoita, arjen sälää ja hurjia mielikuvitusjuttuja.
"Kun saan olla yksin ja rauhassa ja omissa oloissani, pystyn käymään helpommin läpi sitä elämää, jota Oulussa elin", Kylmänen filosofoi.
Reflexion leijailee tyylillisesti samoissa sfääreissä kuin Paradise Lost tai The 69 Eyes. Värikkäinä nakuttavien syntesoijamattojen ja kepeinä rutisevien ja vinkuvien kitaravallien yhdistely lennättää bändin silti kauas goottisynkistelystä.
"Syntesoijat erottavat Reflexionin saman lajin perusrockyhtyeistä", basisti Mikko Uusimaa kuittaa.
Musiikkiteknologiaa Orimattilassa opiskeleva Kylmänen muistuttaa, ettei tekniikalla snobbailu saa musiikkia tehdessä olla itsetarkoitus. Biisejä säveltäessään laulaja käyttää lähes aina akustista kitaraa.
"Teknologian tulee olla musiikkia tehdessä ennen kaikkea apuväline", laulaja muistuttaa.
Vaikka Reflexionin musiikista voikin puhua synkistelypoppina, täysin patamustin mielin ei yhtye musiikkiaan tee. Storm-laulun unplugged-versiossa Kylmänen tulkitsee balladinsa pelkän pianon säestyksellä tyylillä, jolle jopa frakkipukuiset miestenoritkin kalpenisivat.
"Taidetta ei saa tehdä naamat irvessä", laulaja kuittaa.
Kylmänen tietää, että takahuoneissa ja lavoilla kukkoilu ei enää välttämättä paranna räävinkään rockmuusikon katu-uskottavuutta. "Ennen vanhaan oli rock, kun muusikot olivat sekaisin aamusta iltaan ja joka paikassa, minne he menivät. Nyt pärjäävät parhaiten ne, joilla on rohkeutta painaa eniten töitä", laulaja kuittaa.
Reflexionissa tummanpuhuvaa poppia takovat Kylmäsen ja Uusimaan rinnalla kitaristit Juhani Heikka ja Ilkka Jolma sekä rumpali Raymond Pohjola.
Oululaisyhtyeen ohella Kylmänen laulaa myös For My Pain -kokoonpanossa, jossa musisoivat muiden muassa Nightwishin Tuomas Holopainen, sekä Charon-kitaristi Lauri Tuohimaa
Levyä väsätessään Reflexion on keikkaillut harvakseltaan. Viime kesänä yhtye soitti ainoana oululaisena yhtyeenä Oulu400-juhlakonsertissa, sekä elokuussa Oulussa järjestetyssä Jalometallissa.
Kylmänen uskoo levyn julkaisun poikivan yhtyeelle lisää keikkoja, mutta myöntää samalla, että vaikka yhtyeellä tulee nykyisin olla tarmoa ja voimaa tahkota vuodesta toiseen, myös onnella ja ajoituksella on väliä.
"Meidän on aina onnistunut saada näpeillemme siinä vaiheessa, kun olemme olleet todella lähellä pienimuotoista läpilyöntiä", laulaja kertoo.
Kylmänen kertoo, että yhtye on ollut vähällä saada lämmittelykiertueita isojen ulkomaalaisten nimien kanssa. Kesällä 2003 häntä itseään pyydettiin vierailevaksi laulajaksi helsinkiläisen To/Die/For-yhtyeen Meksikon-kiertueelle.
"Neljä päivää ennen suunnitellun kiertueen alkua, kun kaikki matkaan liittyvät rensselit oli hoidettu, ja piikit pistetty takamukseen, sain kuulla, että kiertue perutaan", laulaja muistelee.