Rakastan elämää -konsertti
tänään Oulussa Madetojan salissa kello 19, huomenna lauantaina
Kajaanin Kaukametsässä kello 19.
Syyskonserttikiertuetta kuumeisesti valmistelevalla laulajalla Pentti Hietasella, 51, ei juuri nyt ole kiire. Kangasalla asuvan Hietasen perheen 14- ja 17-vuotiaat tyttäret, Iina ja Roosa, ovat laulutunneillaan Helsingin Pop & Jazz konservatoriossa Arabiassa. Isän tehtävänä on olla kuskina.
Hietasen tytärten musiikin opiskelu on selvästi isälle mieluinen asia, vaikka Pentti Hietanen ei missään nimessä halua tehdä musiikista tytöille pakkopullaa. Muskarin kautta viuluun ja pianoon päätyneet tytöt ovat valinneet vanhempiensa tavoin instrumentikseen laulun.
"Jos haluavat opiskella musiikkia, niin tuetaan täysin - tältä alalta voi saada itselleen paljon - mutta maailmassa on paljon muitakin ammatteja. Meidän takia ei tarvitse ryhtyä muusikoksi. Pääasia on, että he itse ovat tyytyväisiä siinä, mitä tekevät", isä sanoo.
Hietasen perheessä kaikki laulavat. Heini-äiti oli tyttöjen ensimmäinen lauluopettaja ja myös miehensä lauluopettaja. Hietasen mielestä vaimon kanssa työskentely on helppoa.
"Olemme kasvaneet siihen. Tutustuimme musiikin opiskelun merkeissä ja ollaan tehty musiikkia koko yhdessä olomme ajan."
"Ammattimielessä tietty muutos tapahtui 1990-luvun vaihteessa, kun pyysin Heiniä opettajakseni. Huomasin, että hän jäsentää musiikin ja laulamisen paljon paremmin kuin minä. Suhtaudun laulamiseen enemmän fiilispohjaisesti."
Parisuhde ei Hietasen mukaan ole kärsinyt työasioiden asumisesta kotona. Rajoja työ- ja kotiasioille ei myöskään ole ollut tarvetta tehdä, ja musiikillisista erimielisyyksistä on selvitty puhumalla, isommistakin kiistoista.
"Se, miten eriävät mielipiteet voitaisiin yhdistää, on ollut joskus kovan työn takana. Ratkaisu on aina löytynyt. Se johtuu siitä, että meillä on ollut halu tiettyyn päämäärään", Hietanen pohtii.
Laaja-alaisuudesta ja komeasta äänestään tunnettu tenori antaa kaiken kunnian vaimolleen.
"Ilman häntä en varmasti olisi tässä. Häneltä olen oppinut hyvin luonnollisen ja luontevan äänenkäyttötavan yhdistettynä perinteiseen klassiseen äänenmuodostukseen. Se sovitettuna näinkin moneen tyyliin."
Konserteissaan Hietanen vetää laajalla skaalalla. Ohjelmistossa on muun muassa italoiskelmiä, rock-klassikoita ja heviballadeja sulassa sovussa klassisten laulelmien kanssa, unohtamatta ikivihreitä sävelmiä ja taiteilijalle sävellettyjä uudempia lauluja.
Tenorisävelmä Granadan sovituksessa lyövät kättä ooppera ja raskaamman rockin mahtipontisuus. Hietasen mukaan kappale on ollut takuuvarma yleisön puolelleen voittaja niin ruotsinlaivoilla kuin konserttisaleissakin.
Hietanen ei koskaan ole halunnut rajata keikkapaikkaa, kunhan saa esittää haluamaansa musiikkia. "Olen aina halunnut mennä ihmisten pariin. Kun on avoin uusille ideoille ja ajatuksille, tämä homma pysyy hirveän mielenkiintoisena."
Hietasen yhteisillä automatkoilla vanhemmat eivät laula. "Meillä on se ilo ja nautinto, että tytöt laulavat kaksistaan takapenkillä stereona", hän nauraa.
Radiokanavatkin valitaan demokraattisesti. Kaikkea kuunnellaan, mutta musiikillista debattia käydään. Aina ei nuorison suosima rytmimusiikki uppoa vanhempiin, vaan kuulostaa jopa pelkältä jumputukselta.
"Se on hyvä, että erimielisyyksiä syntyy. Niistä saattaa herätä laaja keskustelu ja yhtäkkiä huomataan, että radio on pistetty hiljaiselle, puhutaan, ja keskustelu on mennyt ihan uusille alueille. Ollaan analysoitu asioita hyvinkin pitkälle."