Vanhan kliseen mukaan rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niin on myös Kaupunginojalla. Kaupunginoja on Plaanaojan, Laanaojan tai Laaniskan virallinen nimi, mutta kaupungin läpi virtaavalla noin kymmenen kilometrin pituisella ojalla on vuosisatojen varrella ollut ainakin kuusi nimeä, kertoo arkkitehti ja tutkija Kaarina Niskala.
Filosofian tohtori Ritva Toropaisen mukaan Kaupunginoja-nimitys on peräisin 1600-luvulta. Muita nimiä ovat Pappilanoja, Oritpudas ja Juurusoja.
Niskalan mukaan Pappilanoja on peräisin 1700-luvulta, Oritpudasta käytettiin taas 1800-luvun alkupuolella. "Juurusoja-nimeä käytettiin Oritpudaksen jälkeen", Niskala sanoo.
1700-luvun nimi johtui siitä, että pappila oli ojan varrella, Oritpudas taas viittaa Oritkariin ja Juurusoja ojan lähtökuoppiin.
Oritpudaksen jälkeen otettiinkin käyttöön Plaanaoja, vielä 1800-luvun puolella. Toropainen kertoo, että nimi juontuu ruotsalaisperäisestä sanasta plaanit, joita kaavoitettiin vielä tuohon aikaan täysin puurakenteiseen Ouluun. "Plaanaojan varsi oli puistoalue, joka jätettiin paloturvallisuuden vuoksi rakentamatta", hän sanoo.
Niskalan mukaan Kaupunginojan varsi oli tuolloin heikkoa rakennusmaata ja kasvoi heinää. Kaupungilta myi asukkailleen oikeuden niittää plaaneilta heinää.
"Pikkuhiljaa p-kirjain tippui pois, eli Plaanaojasta tuli Laanaoja ja 1950-60-luvuilla oululaiset alkoivat kutsua Kaupunginojaa Laaniskaksi", Niskala kertoo.
