Pientalojen homeongelma on ikävä asia omistajille ja heidän terveydelleen. Saamme usein lukea mediasta, miten homeongelma on vaikuttanut asukkaiden terveyteen ja kuinka kalliiksi sen korjaaminen on käynyt.
Rakennuksen homeongelman syy piilee usein salaojissa. Yhden kiinteistön salaojissa voi virrata jopa 250 000 litraa vettä vuodessa. Mikäli salaojissa on puutteita, altistuu kiinteistön sokkeli tuhoa aiheuttavalle kosteudelle.
Moni kiinteistönomistaja ei tiedä tarpeeksi salaojista, sillä ne ovat maan alla katseilta piilossa ja poissa mielestä. Salaojituksen ongelmat ovat usein piileviä ja vauriot voivat edetä vuosia ennen kuin ne tulevat ilmi.
Usein ongelmaan havahdutaan, kun vesi on jo rakenteissa. Jos sokkelin kosteusrasitus jatkuu pitkään, kosteus voi levitä kiinteistön muihinkin rakenteisiin aiheuttaen vahinkoa ja pahimmillaan sisäilmaongelmia. Esimerkiksi kiinteistöä ostaessa tulisi yleisen kuntotarkastuksen lisäksi tehdä myös salaojien kuntotarkastus.
Ymmärrys salaojien merkityksestä kodin terveydelle ja arvon säilymiselle on usein puutteellista. Vasta 2000-luvulla ymmärrys on alkanut hiljalleen kasvaa.
Salaojat tulivat rakennusmääräyksiin 80-luvulla, ja pientalotonteilla ne tulivat pakolliseksi vasta vuonna 1999. Varsinkin ennen 1990-lukua rakennetuissa kiinteistöissä salaojien kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti.
Suomessa on noin miljoona pientaloa, joista noin 40 prosentissa saattaa olla puutteita salaojissa johtuen juuri rakennusvuodesta. Vastaavasti Oulussa on noin 145 000 pientaloa, joista noin 38 prosenttia on rakennettu ennen salaojien rakennusmääräysten muutoksia. Oulussa noin 55 000 pientalossa saattaa siis muhia kosteusvaurio.
Jokaisen pientaloasujan kannattaisi tarkistaa salaojat, varsinkin keväisin lumien sulamisen jälkeen ja ennen kesäsateiden alkua.
Pekka Bau
liiketoimintajohtaja, salaojat, Vesivek Salaojat Oy