Oulun rakennettuun ympäristöön investoidaan nyt huomattavia summia rahaa. OYS sai investointiluvan ja ensimmäiset kaksi vaihetta jo rakennusluvatkin, Oulun Energian biovoimalaitoksen investointi on käynnissä, Kiiminkiin tulee uusi peruskoulu ja muita koulurakennuksia on myös investointilistalla, puhumattakaan infrahankkeista.
Verorahoja käytetään investointien kautta meidän jokaisen hyväksi, mutta miten voisimme varmistaa tekevämme vastuullisia ja oikeita päätöksiä rakennusten suhteen myös tulevaisuuden ja ympäristön kannalta?
Olennainen osa ympäristön kuormituksesta syntyy rakennuksen investointivaiheessa. Rakennusvaiheessa kulutetaan paljon luonnon raaka-aineita ja energiaa. Käytön aikana pelkkä kiinteistö kuluttaa marginaalisesti, pois lukien kenties rakennuksessa tapahtuva toiminta, ellei sitten tarkastelujaksoa oteta todella pitkäksi.
Näin päästään aasinsiltana kokonaisuuden ymmärtämisen tärkeyteen. Rakennusten käyttöiän tavoitteen asetanta tulisi aina tehdä mahdollisimman pitkäksi ajaksi, sillä hyvin nuorten rakennusten purkaminen ja tilalle uusien tekeminen on hyvin ympäristökuormittavaa toimintaa.
70-luvulla rakennettuja 30-40 vuoden käyttöiälle määriteltyjä taloja parjataan, mutta ne ovat sen aikakauden ilmentymä, jolloin ajateltiin luonnonvaroja riittävän ainiaan. Nykyään ainakin meidän pitäisi olla viisaampia ja tehdä pidemmälle katsovia ratkaisuja.
Myös rakennuksen käyttöikään ja sitä kautta ympäristöystävällisyyteen vaikuttava tekijä on aikaa kestävä arkkitehtuuri. Rakennukset saavat ja niiden pitää olla aikakautensa ilmentymiä, kunhan arkkitehtuuri on laadukasta. Laadukas arkkitehtuuri kestää aikaa ja sitä kautta rakennustakin kestää katsella pidempään. Oulussa rakennusten arkkitehtuurilta vaaditaan paljon, vaikka makuasioista tässä kohtaa voidaankin lähteä jopa kiistelemään.
Ympäristön kuormituksesta puhuttaessa ensimmäinen kuormittavuutta lisäävä mielleyhtymä on liikenne, mutta itse asiassa liikenne on vain pieni osa siitä mikä määrä rakentamiseen ja rakennetun ympäristön ylläpitoon käytetään energiaa, vapautetaan hiiltä ja kulutetaan uusiutumattomia luonnonvaroja.
Nyt ja lähitulevaisuudessakin tehtävät investointipäätökset, niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella, pitää tehdä monen eri näkökulman summana, eikä vähäisimpänä voi olla ympäristön kuormittavuus.