Mainos

Ra­ken­ne­ra­has­to-oh­jel­ma vi­her­tyy, kun il­mas­to­kes­tä­vyys pai­not­tuu ja otetaan huo­mioon yri­tys­tuis­sa

Ympäristökysymykset huomioidaan jatkossa yritystuissakin. Tulevaan voi valmistautua hakemalla yhteistyökumppaneita etukäteen.

Pohjois-Pohjanmaan Liitossa valmistellaan juuri rakennerahasto-ohjelmaa vuosiksi 2021-2027. Rahoitusta on tulossa Suomelle noin 1,5 miljardia euroa, kehittämispäällikkö Päivi Keisanen ja maakuntajohtaja Pauli Harju kertovat.
Pohjois-Pohjanmaan Liitossa valmistellaan juuri rakennerahasto-ohjelmaa vuosiksi 2021-2027. Rahoitusta on tulossa Suomelle noin 1,5 miljardia euroa, kehittämispäällikkö Päivi Keisanen ja maakuntajohtaja Pauli Harju kertovat.
Kuva: Anna-Tuulia Hautala

Rakennerahasto-ohjelmassa vuosiksi 2021–2027 on luvassa isoja muutoksia. Rakennerahastot ovat alueen kehittämiseen tarkoitettuja rahastoja, joita EU, valtio ja kunnat rahoittavat.

”Rahastoja käytetään esimerkiksi yritystukiin sekä työllisyyden parantamiseen. Keskeisessä asemassa ovat yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen”, Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelun vetäjä Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan Liitosta kertoo.

Tulevassa ohjelmassa painottuu ilmastokestävyys.

”Ohjelma on huomattavasti vihreämpi kuin ennen. Ilmastokestävyys otetaan kaikessa huomioon. Kestävien toimintatapojen kehittäminen huomioidaan yritystuissakin”, Keisanen sanoo.

Lisäksi ohjelmassa tuetaan pohjoisen harvaan asuttuja alueita erityistoimenpiteillä. Alueilla rahoitetaan esimerkiksi tie- ja laajakaistakehittämistä sekä lisätään yritystukien määrää.

Ilmastokestävyys rahoituksen edellytys

Rakennerahasto-ohjelman valmistelu on pitkällä. Neljäs ohjelmaluonnos valmistuu lähiaikoina, ja se lähtee EU-komission tarkasteluun. Uutena rahaston valmistelussa huomioidaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rakennerahasto, joka tuli hieman yllättäen mukaan tammikuussa.

”Uusi rahasto keskittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen”, Keisanen selittää.

Rahasto voi aiheuttaa maakuntajohtaja Pauli Harjun mukaan ongelmia, koska jatkossa kasvava osuus myönnettävistä rahoituksista edellyttää ilmastokestävyyttä.

”Ilmastoulottuvuus kertautuu uuden välineen seurauksena. Se vie tilaa muilta asioilta. Kaipaisin enemmän kehitystoimintaa kuin yksittäisiä päästöleikkauksia. Esimerkiksi vesihuoltojärjestelmä kaipaa uudistusta”, Harju miettii.

Harju haluaisi yritysten ottavan enemmän aloitevastuuta tuotekehittämisestä. Hänestä rakennerahasto-ohjelma on painottunut hieman liikaa korkeakoulujen toimintaedellytyksiä parantavien hankkeiden rahoittamiseen.

”Toivoisin, että uuden tiedon näkökulma siirtyy lähemmäksi yritysten hyödyntämistä. Kyseessä on aivan eri lähtökohta, kun yritys hakee korkeakoulua kumppanikseen. Tämä voisi olla työlästä, mutta tuloksekkaampaa.”

Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämiseen

Ohjelmaa valmistellaan EU-komission 1,5 vuotta sitten antamilla luvuilla. Vaarana on, että summat pienenevät, jolloin tilanne vaikeutuisi maakuntien välillä. Suomen sisäisistä rahajaoista sopiminen on juuri meneillään. Se on aina hankalaa.

”Suurin osa rahoituksesta on tarkoitettu Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen. Tavoittelemme rahoja juuri tänne. Täällä menee monilla mittareilla mitattuna huonommin kuin muilla alueilla”, Keisanen toteaa.

Suomen tavoitteena on käynnistää rakennerahasto-ohjelma ennen kesälomia 2021. Tulevaan voi valmistautua vaikkapa hakemalla jäljellä olevia yritystukia sekä Pohjois-Pohjanmaan Liiton kehittämisrahaa.

”Alueella on paljon resurssien tarjoajia, kuten maakuntaliitto, ELY-keskus ja BusinessOulu. Ei kannata jäädä yksin. Vaikka ympäristö- ja energiatehokkuuskysymykset korostuvat ohjelmassa, yritystukia hakiessa huomioidaan jatkossakin monipuolisia kehittämistarpeita”, Keisanen lupaa.

Harjun mukaan yritykset voivat valmistautua parhaiten hankkimalla jo nyt kumppaneita.

”Kumppanit pystyvät hyödyntämään paremmin projektirahoitusta, jolloin yritykset voivat keskittyä miettimään kehittämistarpeitaan”, Harju vinkkaa.