Ra­kas­tet­tu kovan onnen soturi

Synkkää ja helvetin surullista, mutta onneksi vain urheilua. Murheellisen hahmon mäkimiesten luotsin Janne Väätäisen sanoihin kiteytyy Vancouverin olympialaisten suurin suomalaistragedia.

Synkkää ja helvetin surullista, mutta onneksi vain urheilua. Murheellisen hahmon mäkimiesten luotsin Janne Väätäisen sanoihin kiteytyy Vancouverin olympialaisten suurin suomalaistragedia. Siis tähän asti. Vaikka vaikea on kuvitella, että jollekin suomalaisurheilijalle voisi käydä surkeammin kuin Janne Ahoselle. Mistä tämän miehen kammottavan huono tuuri kumpuaa?

Ahonen, yksi kaikkien aikojen kuninkaista eriskummallisten miesten lajissa, palaa kisoista kotiin polvi romuna ja unelma tomuna. Polvi paranee aikanaan, mutta unelmaa on enää vaikea puhaltaa henkiin.

Jumppaillessaan polveaan kuntoon kohti lentomäen MM-kisoja Ahonen voi tuijotella palkintokaappinsa 19 arvokisamitalia - joukossa viisi MM-kultaa ja kaksi joukkuemäen olympiahopeaa - ja 36 maailmancupin osakilpailun voittopokaalia sekä paria kokonaiskilpailun kristallipalloa. Luultavasti ne jossain vaiheessa vielä lohduttavat. On kuitenkin helppo kuvitella, että koko komeudesta huolimatta Ahonen näkee vain ammottavan aukon siinä, missä pitäisi olla se ainoa, joka puuttuu. Henkilökohtainen olympiamitali. Se, jota Janne Ahonen palasi hakemaan.

Urheilussa parasta ovat suuret tunteet, pakahduttava riemu ja synkin epätoivo. Janne Ahonen kaatui saappaat jalassa ja tarjosi yleisölleen suurta draamaa, ainakin suurempaa kuin ladun varteen nujertuneet mieshiihtäjät. Ahonen olisi myös halunnut palavasti - melkein yhtä palavasti kuin Suomen joukkueen johto - että olisi ollut mukana joukkuemäessä. Hän olisi halunnut yrittää pelastaa Suomen mäkimiesten kisoista sen, mitä pelastettavissa vielä oli, oli polvi tohjona eli ei. Mikäs sen kunniakkaampaa. Mutta vaikea hypätä, jos ei pysty edes kävelemään.

Suomalaiset rakastavat kovan onnen sotureitaan. Näissä kavereissa on jotain kansan sielunmaisemaan vetoavaa. Ilman yhtään henkilökohtaista arvokisakultaa jääneestä Juha Miedosta tuli koko kansan Mietaa Sapporon 1972 kuuden sadasosan ja Lake Placidin 1980 surullisenkuuluisan yhden sadasosan tappioiden ansiosta.

Siksi Janne Ahosella on Vancouverin olympialaisten jälkeen vielä uskollisempia faneja kuin tänne tullessaan. Suomen lisäksi eri puolilla maailmaa.

Ilmoita asiavirheestä