Mahdolliset onnettomuudet lentoasemilla ovat sitä luokkaa, että pelastustoimiin tarkoitettujen paloautojenkin on täytettävä tiukat kansainväliset määräykset. Alan erikoisosaamista löytyy Suomestakin. Ylikiimingissä toimiva Conlog Oy valmistaa juuri neljän MFV-paloauton sarjaa Ilmailulaitokselle Sisun rakentamalle alustalle.
Lyhenne MFV tulee englanninkielisistä termeistä Major Foam Vechile. Suomeksi autoja voidaan kutsua raskaiksi vaahtoautoiksi. Conlogin valmistamat autot rakennetaan Sisun rakentamalle erikoissuunnitellulle alustalle, jotta auto pystyy liikkumaan helpommin lentokoneiden keskelläkin.
Koska pahin mahdollinen onnettomuus lentoasemilla liittyy palavaan lentokoneeseen, sammuttamiseen tarvitaan järeää voimaa. Tämä voiman vaatimus lähtee jo itse autosta. Sen on kiihdyttävä alle 40 sekunnissa 80 kilometrin tuntinopeuteen, kertoo Conlogin suunnittelupuolen toimintaa johtava, projektipäällikkö Tapio Harila. "Jotta liikkeellelähtöön kuluisi mahdollisimman vähän aikaa, auton voi käynnistää auton ulkopuolella olevasta hätäkäynnistimestä", hän lisää.
Toiminta-aikaa
1, 5 minuuttia
Taisteluun tulta vastaan kulkee mukana 10 000 litraa vettä, 1 300 litraa vaahtonestettä ja vielä sammutusjauhetta 50 kiloa. Niinpä on selvää, että tällaisen massan siirtelyyn tarvittavalla vauhdilla tarvitaan raakaa voimaa. Sitä taas saadaan käyttämällä voimanlähteenä Catepillarin valmistamaa 630 hevosvoimaa kehittävää C-18 moottoria.
Onnettomuuspaikalla aikaa palon sammuttamiseen ei ole paljon. Lentokonepalon luonteen vuoksi sammutusaineet on saatava tehokkaasti perille. Ajoneuvopumppu syytääkin vettä kohteeseen parhaimmillaan 10 ilmakehän paineella 6 000 litraa minuutissa.
Koska osa mukana kuljetettavasta vedestä kuluu lisäksi järjestelmiin, joilla itse autoa suojellaan syttymästä tuleen, auton tehokas toiminta-aika rajoittuu noin puoleentoista minuuttiin. Sinä aika palo on siis sammutettava.
Paloautot ja erikois-
kontit osaamisaloina
Auton hallinta on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Käytännössä kuljettaja voi ohjata kaikkia sammutuslaitteita ohjaamosta ajon aikana, eli sammuttaa paloa ja siirtää ajoneuvoa samanaikaisesti, kertoo Harila.
Nyt valmistumassa olevat autot löytävät sijaintipaikkansa jatkossa Kuusamon, Kittilän, Ivalon ja Jyväskylän lentokentiltä.
Helsinki-Vantaalta löytyy vastaavia autoja useampia, mutta ne ovat itävaltalaisvalmisteisia. Vantaan autot ovat lisäksi niin leveitä, ettei niillä voi ilman erikoislupaa ja saattamista liikkua muun liikenteen seassa lentokentän ulkopuolella.
Conlog on tehnyt paloautoja jo kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi juuri Ilmailulaitokselle on jo aiemmin tehty 14 kevyttä paloautoa lentokenttien tarpeisiin. Kaikkiaan yrityksen valmistamien paloautojen määrä lähentelee jo viittäkymmentä.
"Conlogin valmistamia autoja on käytössä myös kunnallisilla paloasemilla muun muassa Vantaalla, Espoossa, Keravalla, Pulkkilassa, Yli-iissä, Raahessa, Hailuodossa ja Kuusamossa", kertoo toimitusjohtaja Jouko Koski.
Oulu sen sijaan ei ainakaan vielä ole lämmennyt maakunnallisen valmistajan autoille.
Juuri saadut lisätilat ja vasta aloitettu uusien työntekijöiden koulutus antaa yritykselle jatkossa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet autojen toimittamiseen. Kosken mukaan yritys on jo saanut alustavia tiedusteluja, olisiko se halukas tarjoamaan paloautojaan myös Suomen ulkopuolelle.
Paloautot ovat kuitenkin vain yksi osa Conlogin osaamista. Toistaiseksi tärkein osaamisalue löytyy erikoisvarustelluista konteista, joita tehdään muun muassa Puolustusvoimien tarpeisiin.
Yrityksen liikevaihdon Koski arvelee tänä vuonna nousevan 4-4,5 miljoonaan euroon.