Eduskunnan perustusvaliokunta hyväksyi äänin 15–2 lausuntonsa rajalaista. Näin perustuslakivaliokunta tukee hallituksen esitystä poikkeuslaista, jolla Suomi voisi tilapäisesti estää ihmisiä hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen rajoilla.
Perustuslakivaliokunta myöntää lausunnossaan, että poikkeuslaki on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Valiokunta kuuli 18 asiantuntijaa, joiden kaikkien mielestä lakia ei pitäisi säätää esitetyssä muodossa.
Lausuntoa vastaan valiokunnassa äänestivät vihreiden Fatim Diarra ja vasemmistoliiton Anna Kontula. Heidän kritiikkinsä mukaan Suomi rikkoo ihmisoikeuksia turvaavia sopimuksia kansallisella laillaan, jos poikkeuslaki hyväksytään eduskunnassa.
Rajalaki etenee seuraavaksi hallintovaliokuntaan ja sieltä eduskuntaan. Perussuomalaisten Mauri Peltokankaan johtama hallintovaliokunta sorvaa mietinnön, jossa on mahdollista esittää muutoksia lakiesitykseen.
Perustuslakivaliokunta päätti lain säätämisestä kiireellisenä, joten eduskunnassa rajalaki vaatii viiden kuudesosan enemmistön annetuista äänistä. Hallituksen on siis saatava tukea laille huomattava määrä oppositiosta.
Rajalaki on nimetty yhtäältä rajaturvallisuuslaiksi, toisaalta käännytyslaiksi. Tiedustelutiedot ja kokemukset Venäjän rajoilta myös muualta itäisestä Euroopasta kertovat, että Venäjä voi käyttää turvapaikkajärjestelmää kiusantekoon ohjaamalla Suomen itärajalle ihmisjoukkoja.
Poikkeuslaki on perusteltu juuri tämän välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi ja rajaturvallisuuden lisäämiseksi. Väliaikainen laki olisi varotoimi. Käännytyslaista puhutaan siksi, että turvapaikanhakijan maahantulo voitaisiin estää rajalla ja hänet voitaisiin poistaa saman tien maasta.
Käytännössä kansainvälisen suojeluntarpeen arviointi jäisi lyhyeen kohtaamiseen rajaviranomaisen kanssa, eikä tulija saisi tavanomaista turvapaikkakäsittelyä.
Kiperä kysymys poikkeuslain jatkokäsittelylle on, voiko Suomi kansallisen turvallisuuden nimissä hylätä ihmisoikeusvelvoitteitaan silloin kun maahan pyrkii turvapaikanhakijoita.
Rajalain käsittely osoittaa miten vaikeaa Suomen on olla oikeusvaltio suhteessa nyky-Venäjään, joka ei piittaa oikeusvaltion periaatteista eikä kansainvälisistä sopimuksista.
Suomessa on tärkeää silti muistaa, että kansainväliset sitoumukset edistävät kansallista turvallisuutta. On pienten maiden etu ja turva, että maailmaa pyritään hallitsemaan sopimuksilla. Siksi on riskialtista lähteä itse rikkomaan kansainvälisiä sitoumuksia ja antaa ikään kuin esimerkkiä muille, että niillä ei olisi väliä.
Suomen itäraja on pidetty suljettuna jo yli puoli vuotta. Suomen sijainti on toki erityinen suhteessa Venäjään, mutta suljettua rajaa voi pitää poikkeuksellisena Euroopassa. Rajalaki voisi tarjota mahdollisuuden avata raja rajatusti ja hyödyllisesti erityisesti ihmisten välisten kontaktien helpottamiseksi.