Jussi Rämet,
Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteistyöryhmän jäsen
Oulun seudulla on kunnianhimoisia ja yhteisesti asetettuja raideliikenteen tavoitteita – henkilöliikenteen matkojen nopeuttaminen pääradalla, kansainvälisen junaliikenteen avaaminen Suomen ja Ruotsin välillä, asemaseutujen ja ratapihojen kehittäminen sekä yhteydet Perämeren vientisatamiin. Lähijunaliikenteen mahdollisuuksia on selvitetty eikä unohtaa saa kumipyöräliikenteen siirtämistä raiteille.
Kestävä liikenne nousee kansainvälisistä ilmastosopimuksista. EU:n lanseeraama TEN-T-liikennepolitiikka kytkee pohjoisen kansainvälisiin raidelinjauksiin ydinverkkokäytävien kautta. Komission esityksessä Oulu on keskeisessä roolissa, sillä ydinverkkokäytävä kulkee päärataa pitkin Helsingistä Oulun kautta Luulajaan ja vastaavasti läntinen käytävä Tukholmasta Luulajan kautta Ouluun. Euroopan laajuisesti liikenteeseen ollaan kohdentamassa yli 30 miljardin euron investointirahoitus.
Kysymys kuuluu, onko maallamme malttia suunnitella ja käynnistää tarvittavat tavara- ja henkilöliikenteen investoinnit myös pohjoisessa?
Rinteen hallitusohjelma välittää vahvan viestin raidebuumista. Ohjelma väännetään konkretiaksi valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jossa esitetään kansallinen 12-vuotinen tahtotila ja suuntaviivat hallituskausittain toteutettaviksi hankkeiksi. Naapurimaissa vastaava suunnitelma on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi.
Kaksoisraide Oulun ja Limingan välillä sekä jatko Ylivieskaan on hallituskauden kärkihanke. Lisäksi on kehitettävä Oulun ratapihoja ja tavaraliikenteen kolmioraiteita. Tuoreissa arvioissa mainitut hankkeet synnyttäisivät rakentamisen aikana yhteensä 5 000 työpaikkaa, joista 3 000 kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle. Työllisyysvaikutukset jakautuisivat puoliksi rakentamisen toimialan ja muille aloille syntyvien työpaikkojen kesken. Rakentamisen aikana työllistyvistä henkilöistä maakunnan kunnat saisivat 12 miljoonan euron verotulot.
Laskelmiin nojaten pääradan investoinnit ovat järkeviä ja alueellisesti kannatettavia, erityisesti kun niiden suunnitteluun ja toteutukseen voi yhdistää myös EU:n liikennepolitiikan TEN-T-rahoitusta.
Laajempia, mutta vaikeammin mitattavia, hyötyjä ovat myönteiset vaikutukset yritysten sijaintipäätöksiin, asuntojen ja toimitilojen kysynnän kasvu sekä kiinteistöjen arvon nousu. Parempi saavutettavuus lisää alueen kilpailukykyä erityisesti elinkeinoelämän kuljetuskustannusten laskuna ja aluetalouden kasautumis- ja imagovaikutuksina.