Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Ra­ha­pe­laa­mi­nen elää mur­ros­ta, kun pe­li-in­to hiipuu ja ul­ko­mai­set yhtiöt aset­tu­vat Veik­kauk­sen ton­til­le

Monen suomalaisen huvi ja osan murhe, veikkaus ja muut rahapelaaminen, elää isoa murrosta. Alaa pitkään monopolina hallinneen Veikkaus Oy:n tulot, pelikate ja tuloutus valtiolle ovat viime vuosina pudonneet monesta syystä.

Päättynyt vuosi oli viimeinen, jolloin Veikkauksen tulos tilitettiin ministeriöille, jotka taas jakoivat rahat taiteelle, tieteelle, liikunnalle ja nuorisotyölle. Tästä vuodesta alkaen tulos humahtaa valtion talousarvioon ilman erikseen määriteltyjä käyttökohteita.

Merkittävin muutos on silti se, että kansalaisten kiinnostus rahapeleihin on yksinkertaisesti kutistunut. Tampereen yliopiston tutkija Jani Kinnunen kuvaa muutosta Ylen uutisessa (3.1.) historialliseksi.


Veikkauksen peliautomaattien määrä putosi Suomessa muutamassa vuodessa alle puoleen entisestä.
Veikkauksen peliautomaattien määrä putosi Suomessa muutamassa vuodessa alle puoleen entisestä.
Kuva: Arkisto / Pekka Aho

Rahapelaamista on jarruttanut muun muassa se, että peliautomaatteja on vähennetty radikaalisti. Aiemmin niitä oli yli 19 000, nyt alle 9 000.

Vastuullisempaa pelaamista tavoittelevat uudistukset kuten tunnistautuminen näyttävät hillinneen muidenkin kuin peliongelmaisten harrastusta. Juuri ongelmapelaaminen oli se teema, joka muutama vuosi sitten nosti Veikkauksen toimintatavat luupin alle.

Ongelmapelaajien määrä on meillä tutkimusten mukaan pienentymään päin, mutta edelleen heihin kuuluu kaksi prosenttia yli 15–75-vuotiaista kansalaisista – siis runsaat 80 000 suomalaista.

Näillä ihmisillä pelaaminen hallitsee elämää. Kärjistetysti voi sanoa, että pienituloisten peliongelmaisten häviämillä euroilla on meillä tuettu varakkaan väen kulttuuririentoja.

Veikkauksen suunta on nyt oikea, ja sitä on jatkettava. Yhtiö joutuu edelleen tasapainoilemaan kapealla köydellä: miten saada yhtiön rahapelit houkutteleviksi ja tuottoisiksi mutta "vääränlaiset" käyttäjät pois niiden ääreltä.


Kasvava ongelma on se, että netti tarjoaa tätä nykyä rajattomat mahdollisuudet hävitä rahansa ulkomaisten pelifirmojen sivuilla. Näille yrityksille valuu jo noin puolet suomalaisten digipelaamiseen käyttämistä rahoista.

Suomen valtio ei tästä toiminnasta hyödy, mutta ongelmapelaamisen kustannukset ja murheet jäävät täällä hoidettaviksi.

Tilanteen pitäisi muuttua viimeistään ensi vuonna. Orpon hallitus aikoo avata osan rahapeleistä kilpailulle lisenssimallia käyttäen.

Ruotsissa kokemukset  lisenssimallista  ovat olleet myönteiset. Fiksusti toteutettuna malli toisi tuloja  lisenssimaksujen kautta Suomen valtiolle ja ehkä uusia sponsoreita urheiluseuroille ja sarjoille.

Fiksuun toteutukseen kuuluu sekin, etteivät rahapelihaitat lisäänny. Onnistuminen tässä ei ole yksinkertaista. Ongelmapelaamisesta tuskin päästään koskaan eroon, mutta silti siihen kannattaa pyrkiä.