Pääkirjoitus

Rahaa uppoaa maan­tei­hin

Teollisuuden kiinteiden investointien ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 3,8 miljardiin euroon, mikä on runsaat 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Teollisuuden kiinteiden investointien ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 3,8 miljardiin euroon, mikä on runsaat 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiedustelun mukaan teollisuus rakentaa erityisesti energia-alalla, jossa investointien summan ennakoidaan kohoavan 2,4 miljardiin euroon tänä vuonna.

Rohkeus rakentaa tai ainakin korjata näkyy myös liikenteessä pitkästä aikaa. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen yksi tavoite on, että maanteitä sekä rautateitä kunnostetaan. Menneinä vuosina liikenneväyliin on nimittäin jäänyt investoimatta ja ne ovat päässeet rapautumaan heikkokuntoisiksi. Korjausten tarvetta kuvataan sanalla korjausvelka, jonka hallitus arvioi yli kahdeksi miljardiksi liikenneväylissä.

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) on kahteen otteeseen kertonut, miten valtio lyhentää teiden korjausvelkaa. Helmikuussa hallitus lupasi maanteiden, rautateiden, yksityisten teiden sekä kaupunkiseutujen liikennehankkeiden tukemiseen noin 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Viime viikolla myönnettiin vielä noin 360 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuosille 2017–2019.

Puolueet ovat aika lailla yksimielisiä liikenneväylien korjaustarpeesta, eikä oppositio ole asettunut poikkiteloin, pikemminkin päinvastoin. Vasemmiston suunnalta on vaadittu investoimaan infrastruktuuriin. Liikennelinjauksissa puolue- sekä kuntarajat on syytä ylittää.

Korjauskohteita valitessaan hallitus kuuli erityisesti vientiteollisuuden toiveita mutta myös paikallisia toiveita. Anne Bernerin mukaan rahoituksella ”vastataan asiakastarpeisiin useissa kohteissa eri puolilla Suomea”. Työkohteissa painottuvat elinkeinoelämän toimintaedellytykset, työmatkaliikenteen tarpeet sekä liikenneturvallisuus.

Jo tänä kesänä korjausvelan maksu näkyy tietöinä, joita tulee vastaan aikaisempaa enemmän. Pohjois-Suomessa ja Oulun seudulla suurin yksittäinen työmaa alkaa nelostiellä Oulun ja Haukiputaan välillä. Pienemmistä kohteista esimerkiksi käy Rantsila, jonka kohdalta puretaan nelostien pullonkaula.

Rautateillä rahaa suunnataan kunnostuksiin, joilla muun muassa luodaan metalliteollisuuden raskaille kuljetuksille yhtenäinen reitti Oulun ja Helsingin sekä Raahen ja Hämeenlinnan välille.

Sorateitä jopa päällystetään lähivuosina. Myös siltoja ja yksityisteitä maaseudulla vahvistetaan. Keski- ja Pohjois-Suomeen rakennetaan tai suunnitellaan uusia metsiä hyväksi käyttäviä tehtaita, joiden raaka-aine on pystyttävä kuljettamaan yhä raskaammilla rekoilla.

Inarin Nellimin kylän hiekkatien päällystämistä on ajettu jo 1950-luvulta lähtien. Nellimin tie sai nyt 10 miljoonan potin, mikä herätti Lapissa keskustelun yhteyden jatkamisesta Nellimin kautta Norjan Kirkkoniemeen Jäämeren rannalle.

Korjausvelka sananmukaisesti korjaa vanhaa, mutta myös avaa parhaimmillaan uusia mahdollisuuksia. Korjausvelka ei toimi kuitenkaan liikenneinvestointien ainoana rahoitusmallina.