Kolumni

Raha puhuu

Jääkiekon MM-kisoja ei pelata Valko-Venäjällä, päätti Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF) maanantaina.

Syyksi mainittiin turvallisuushuolet. IIHF:n ilmoituksessa ei kerrottu, että jo pitkään oli kasvanut kansainvälinen paine siirtää kisat Valko-Venäjää tyrannimaisesti johtavan Aleksandr Lukashenkon hyppysistä.

Eikä siitä, että siirtopäätöstä edeltävien päivien aikana MM-kisojen pitkäaikainen suursponsori Skoda ja toinen suuri tukija öljybrändi Liqui Moly olivat jyrähtänyt vetäytyvänsä yhteistyöstä, jos Valko-Venäjä isännöi.

IIHF:n puheenjohtaja Rene Fasel oli puolustanut jykevästi Valko-Venäjän isännyyttä. Viikkoa ennen siirtopäätöstä hänet kuvattiin halimassa Lukashenkoa Minskissä.

Tuliko IIHF järkiinsä – vai olisiko käynyt niin, että raha puhui sen verran kovalla äänellä, että Faselinkin oli kuunneltava?

Sponsorit perustelivat ratkaisuaan ihmisoikeuksien kunnioittamisella.

Ei ole syytä epäillä, etteivätkö brändeistä päättävät tukisi ihmisoikeuksia. Liikeyritysten kohdalla perimmäinen yhteiskuntavastuu rajautuu kuitenkin siihen, että on tuotettava voittoa omistajille. Muuten ei ole bisnestä, jolle arvoja laatia.

Sponsorilogot olisivat paistaneet kiekkodiggareiden telkkareissa Valko-Venäjältäkin käsin, mutta samalla ne olisivat tahriintuneet vallitsevan yleisen mielipiteen vastaisilla sävyillä.

Kun valittavana oli diktatuurin juhlaksi julkisuudessa maalatun tapahtuman tukeminen tai julkisuusvoitto siitä kieltäytymällä, ei ole ihme, että ratkaisu oli tämä.

Mielellään sanoisi, että kapitalismi toimi ihmisten tuntojen tulkkina. Ehkä osuvampaa olisi kuitenkin puhua yritysten kohderyhmän eli maksukykyisten länsimaisten kuluttajien mielipiteen kanavoitumisesta.

Siltä ainakin näytti Yhdysvalloissa, missä nettijätit katsoivat aktiivisesti toisaalle, kun niiden alustoilla lietsottiin vihaa järjestelmällisesti vuosikaudet. Rohingojen vaino Myanmarissa ei aiheuttanut näkyvämpiä toimenpiteitä, mutta omatunto heräsi äkillisesti kun sanat muuttuivat väkivallanteoiksi firmojen takapihalla Washingtonissa, suurmarkkinan ytimessä.

Siellä, missä raha puhuu ja vastuu voi käydä monella tapaa kalliiksi.