Pyö­räi­lim­me po­lii­sin kanssa läpi tulevan Lin­nan­maan baanan – missä ovat reitin pa­him­mat vaa­ran­pai­kat?

Linnanmaan baanan ensimmäinen osa valmistuu jo tänä kesänä. Baana muodostaa yhtenäisen pyöräreitin torinrannasta yliopistolle.

Kaleva pyöräili tulevan baanan läpi ylikonstaapeli Matti Kiljusen kanssa. Kuvassa Pohjantien alikulkutyömaa Niittyaron ja Syynimaan kohdalla. Oulun poliisilaitoksen liikenneyksikön ylikonstaapeli Matti Kiljunen kuvailee itseään satunnaiseksi pyöräilijäksi. Tervahovintien ja Kaarnatien risteys. Ylikonstaapeli Matti Kiljunen peräänkuuluttaa tarkkaavaisuutta.
Kaleva pyöräili tulevan baanan läpi ylikonstaapeli Matti Kiljusen kanssa. Kuvassa Pohjantien alikulkutyömaa Niittyaron ja Syynimaan kohdalla.
Kaleva pyöräili tulevan baanan läpi ylikonstaapeli Matti Kiljusen kanssa. Kuvassa Pohjantien alikulkutyömaa Niittyaron ja Syynimaan kohdalla.
Kuva: Jukka Leinonen

Maisemat ovat kauniit, mutta tuuli kova – varsin tyypilliset oululaiset pyöräilyolosuhteet siis.

Olemme lähdössä pyöräilemään läpi tulevaa pyöräilybaanaa Oulun keskustasta Linnanmaalle ylikonstaapeli Matti Kiljusen kanssa, joka on lupautunut mukaan arvioimaan reitin liikenneturvallisuutta ja mahdollisia vaaranpaikkoja.

Oulun poliisilaitoksen liikenneyksikön ylikonstaapeli kuvailee itseään satunnaiseksi pyöräilijäksi. Yleisesti ottaen hän pitää Oulun pyöräilyturvallisuutta hyvänä: siihen nähden kuinka paljon täällä pyöräillään, poliisille ilmoitettuja onnettomuuksia on suhteellisen vähän.

Linnanmaan baana muodostaa yhtenäisen pyöräreitin torinrannasta yliopistolle. Ensimmäinen kahden kilometrin pätkä Linnanmaan päässä valmistuu jo elokuussa, keskusta-Alppila-väli todennäköisesti ensi vuonna.

Reitti kaartaa ensin torinrannasta Linnansaaren, Raatin, Kuusisaaren ja Toivoniemen kautta Tuiraan, jossa kevyen liikenteen väylä risteää Koskitien kanssa. Pyörätien jatkeella pyöräilijän pitää väistää molemmista suunnista tulevia autoja, mutta aina pyöräilijät eivät sääntöä muista – tai tottele.

– Se on tyypillisin pyörän ja auton törmäykseen johtava tilanne, jossa pyöräilijä on syyllinen onnettomuuteen. Yllättävän vähän niitä kuitenkin sattuu, Kiljunen sanoo.

Oulun poliisilaitoksen liikenneyksikön ylikonstaapeli Matti Kiljunen kuvailee itseään satunnaiseksi pyöräilijäksi.
Oulun poliisilaitoksen liikenneyksikön ylikonstaapeli Matti Kiljunen kuvailee itseään satunnaiseksi pyöräilijäksi.
Kuva: Jukka Leinonen

Tässä risteyksessä pyöräilijää saattaa hämmentää myös se, että vain toisella puolella pyörätienjatketta on kolmio – mutta pohjoisen suunnasta suojatielle tullaankin kadulta, ja pyörätie jatkuu vasta vähän matkan päässä pohjoisempana.

Kolmio velvoittaa kaikkia ajoneuvoja väistämään risteävällä tiellä kulkevia, mikä koskee myös polkupyörää. Nyt autoja ei tule, joten pääsemme ylittämään tien liukkaasti nousematta pyörän selästä.

Baanan keskustasta Alppilaan ulottuvan tieosuuden tarkempi suunnittelu on nyt käynnistymässä. Sen vilkkaimmat risteykset ovat Koskitien ja Valtatien ylitykset, joiden tarkoista järjestelyistä ei ole vielä tehty päätöksiä.

– Kaikki kadut puntaroidaan tapauskohtaisesti. Valtatie on autojen pääväylä, joten luultavasti pyöräilijöille tulee väistämisvelvollisuus, arvelee Oulun kaupungin projekti-insinööri Jukka Aitto-oja.

Matka jatkuu Tuirasta Alppilaan. Saavumme Kaarnatien ja Tervahovintien risteykseen, joka on Matti Kiljusen mukaan reitin vaarallisin.

– Tässä on sattunut tältä reitiltä eniten poliisille ilmoitettuja kevyen liikenteen loukkaantumisia. Ei kuitenkaan hirveästi.

Tervahovintien ja Kaarnatien risteys.
Tervahovintien ja Kaarnatien risteys.
Kuva: Jukka Leinonen

Toukokuussa risteykseen on tullut yksi Oulun uusista ylpeyksistä, supersuojatie. Kuinka suuri vaikutus näillä uutuuksilla nyt sitten poliisin näkökulmasta on?

– Samalla laillahan siinä risteävät autot ja kevyt liikenne, mutta tuohan se selkeyttä, kun jalankulkijat ja pyöräilijät eivät uusien kaistajärjestelyjen ansiosta kulje sikin sokin, Kiljunen arvioi.

Palautetta supersuojateistä ei ainakaan poliisille ole vielä tullut, ei hyvää eikä huonoa.

– Yleensähän silloin kaikki on hyvin, kun ei tule palautetta, Kiljunen toteaa.

Liikennevalo-ohjauskaan ei ratkaise kaikkia tilanteita. Kaarnatietä keskustaan päin ajava paku on kääntymässä oikealle kohti Toppilaa. Kevyelle liikenteelle palaa vihreä valo, mutta auto kääntyy silti pyöräilijän eteen.

Auton ja polkupyörän välisissä onnettomuuksissa, joissa auton kuljettaja on syyllinen, yleisimpiä ovat juuri sellaiset, joissa auto on ollut kääntymässä oikealle.

– Autoilijoilla oikealle kääntyminen on hankalin paikka. Pään pitäisi pyöriä kuin hyrrä, Kiljunen kuvailee.

Ylikonstaapeli Matti Kiljunen peräänkuuluttaa tarkkaavaisuutta.
Ylikonstaapeli Matti Kiljunen peräänkuuluttaa tarkkaavaisuutta.
Kuva: Jukka Leinonen

Puhtain paperein eivät tästä risteyksestä selviä pyöräilijätkään. Eräs ei malta odottaa vihreää, vaan polkaisee punaisten valojen palaessa tyhjän kaistan poikki jo liikenteenjakajalle asti odottelemaan. Autoliikenteen tauotessa toiseltakin kaistalta pyöräilijä polkaisee punaisia päin ja jatkaa matkaansa keskustan suuntaan.

– Tässäkin on tehty hieno systeemi, mutta kaikkien pitäisi myös noudattaa niitä liikennesääntöjä, Kiljunen huokaa.

Jatkamme Tervahovintien risteyksestä kohti Linnanmaata. Vähän matkan päässä on toinen riskipaikka, kun pyörätie risteää Niittyaron urheilukentälle kaartavan Kaarnatien kanssa: autot tulevat pyöräilijän näkökulmasta takaoikealta ja pyörät autoilijalle takavasemmalta. Tähän risteykseen on baanan myötä tulossa muutos, kun autoista tulee väistämisvelvollisia.

-
Kuva: Anne Leppänen ja Marika Säkkinen

Moottoritien alikulusta ei pääsekään läpi, sillä baanan rakennus on täällä jo täydessä käynnissä. Poljemme kiertoreittiä tien toiselle puolelle, jossa on tekeillä baanan ainoa kokonaan uusi tieosuus, muutaman sadan metrin pätkä heti moottoritien kyljessä.

Baana tulee päättymään Linnanmaantien alikulkuun kampuksen reunamille. Oulun ammattikorkean tulevan muuton jälkeen Linnanmaan kampuksella opiskelee ja työskentelee syksystä 2020 alkaen noin 20 000 henkeä.

Pyöräbaana tulee supersuojatien tapaan erottamaan pyöräilijät jalankulkijoista.

Pyöräilijöille tulee molempiin suuntiin, kaistat jotka päällystetään supersuojateistä tutulla punertavalla sävyllä koko pituudeltaan. Reittiä myös levennetään ja valaistusta parannetaan. Miltä kuulostaa poliisin korvaan?

– Kaikki on hyväksi, missä erotellaan eri liikennemuodot omille väylilleen. Onnettomuuden vaara on silloin paljon pienempi, Matti Kiljunen tiivistää.

Talvi tuo pyöräbaanalle lisähaastetta, kun lumi ja jää peittävät tiemaalaukset. Silloin pitää vain muistaa seurata liikennemerkkejä entistä tarkemmin.

Sopu sijaa antaa, vanha sanonta kuuluu. Liikenteessä se taitaa kuitenkin mennä toisin päin: sija sopua antaa.

Lue myös: Oulun pääreiteille uudet opasteet ensi kesänä

Linnanmaan baana

Keskustasta Linnanmaalle ulottuva pyöräilyn laatukäytävä valmistuu vuonna 2019. 

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan noin 2 km pitkä yhteysväli Linnanmaantien ja Tervahovintien välille. Sen rakennustyöt ovat alkaneet ja valmistuvat elokuussa. 

Toisen vaiheen tarkempi suunnittelu on nyt käynnistymässä, ja valmistunee tämän vuoden puolella. Tervahovintieltä Torinrantaan ulottuva osuus on noin 3 kilometriä pitkä, ja se rakennetaan ensi vuonna. 

Pyöräily ja jalankulku erotetaan toisistaan ja pyöräväylän osuus päällystetään punaisella asfaltilla. Samalla väylää levennetään ja valaistusta parannetaan. 

Hanke toteutetaan valtion ja kuntien yhteisellä MALPE-rahoituksella.