Py­hän­nän verot hil­kul­la

Pohjois-Pohjanmaan teollistunein maalaiskunta, 1 800 asukkaan Pyhäntä hipoo kuntaverotuksessaan jo 19 prosentin rajaa.

Sammaloituu. Pirjo Pitkänen pelkää, että Pyhännän palveluille käy kuin kahvilan edessä koristeena komeilevalle, sammaleella kuorrutetulle pyörälle. Taustalla pian valmistuva kunnantalo-metsätietokeskus.
Sammaloituu. Pirjo Pitkänen pelkää, että Pyhännän palveluille käy kuin kahvilan edessä koristeena komeilevalle, sammaleella kuorrutetulle pyörälle. Taustalla pian valmistuva kunnantalo-metsätietokeskus.
Kuva: Petri Hakkarainen

Pohjois-Pohjanmaan teollistunein maalaiskunta, 1 800 asukkaan Pyhäntä hipoo kuntaverotuksessaan jo 19 prosentin rajaa.

Päättäjät pähkäilevät syksyn aikana, hilataanko nykyistä 18,75 prosentin taksaa hilkulla eli neljänneksellä ylöspäin.

Kolmisen vuotta pyhäntäläisen yrittäjän rooliin totutellut Pirjo Pitkänen on voinut kahvio-kukkakauppansa ikkunasta seurata, kuinka kunnan miljoonahanke, liikekeskuksesta kunnanvirastoksi ja metsätietokeskukseksi muutettava pytinki on muuttanut muotoaan.

"Hyvä, että päädyttiin tekemään tilat tuohon valmiiseen rakennukseen. Halvemmalla siinä kai päästään, kuin jo olisi kokonaan uusi rakennettu."

Pitkäsen Tikankontti-kahvilassa ei aamuparlamentin puheissa isommin moitita kunnanisiä prameilusta, vaikka uusi kunnantalo viekin valtaosan kuluvan vuoden rakentamisrahoista. Nykyinen virasto kun oli niin homehtunut, ettei sitä enää voitu kannattavasti korjata. Metsätietokeskuksen kytkeminen kuntaan ja siitä saatava hyöty sen sijaan puhututtaa.

"Työtä täällä tietenkin tarvittaisiin. Nähtäväksi jää, mitä metsäkeskus tuo", Pirjo Pitkänen miettii.

Juankosken kaupungin 17,5 prosentin veroilta rankemman taksan Pyhännälle muuttanut Pitkänen sanoo, ettei hilkun nosto kenenkään elämää isommin huononna, mutta suunta on huolestuttava.

"Kuntaverot nousevat tasaisesti, mutta palvelut ovat huonot. Lääkäriäkään ei Pyhännällä ole läheskään joka päivä."

Kunnanjohtaja Jussi Salo sanoo, että paineet ovat yhtä kovat niin verotuksen kiristämiseen kuin ennallaan pitämiseen. Kumpikaan ratkaisu ei ole hyvä.

"Nuoret eivät usein palaa Pyhännälle opiskelun jälkeen. Vanhusten osuus kasvaa ja perusturvan kulut nousevat nopeasti. Syksyllä otetaan meilläkin taas velkaa ja ensi vuonna lisää. Monen kunnan kantokyky ei kauan voi kestää tällaista menoa."

Kuntaliitoksista Siikalatvalla ei aivan viime aikoina ole puhuttu kovinkaan kuuluvasti, mutta uusia yhteistyökuvioita viritellään: palveluja aitoaan parantaa ja kenties säästöjäkin saada lyömällä kuuden kunnan terveyspuolen hynttyyt yhteen näillä näkymin vuoden 2005 alussa.