Pyeongchangissa on menossa nimensä mukaisesti talviolympiakisat. Se tuntuu Etelä-Korean koillisrannikolla luissa ja ytimissä.
Pakkaslukemat eivät sinänsä ainakaan suomalaisen päätä huimaa. lllalla lämpötila Pyeongchangissa laskee enimmillään kymmenen miinusasteen tuntumaan.
Ilkeäksi ilmanalan tekee tuuli. Se hakee vauhtia Venäjältä Siperian aroilta ja Mantshurian tasangoilta ja puhaltaa Japaninmeren liepeillä häijysti.
Jos 700 metrin korkeudella sijaitsevalla Pyeongchangin piirikunnan alueella on liikkeellä yöllä, saa varautua hyiseen kokemukseen. Puuskainen tuuli on puhkua raavaammankin liikkujan kumoon.
Urheilijat eivät valita. Heillä on konstinsa valmistautua oloihin.
- Kylmä sää ei ole minulle koskaan ollut helppo. Kerrospukeutuminen on nykyaikaan fiksua ajattelua, ampumahiihtäjä Tuomas Grönman neuvoo.
Ampumahiihtäjät kohtaavat paikalliset luonnonvoimat kesyttämättömimmillään, sillä Pyeongchangin kisoissa heidän lajissaan kilpaillaan loppuillasta.
- Kun laittaa riittävästi päälle, kyllä siitä selviää. Yksi kerrasto päällä, kisapuku, pipo ja hanskat. Sillä mentiin, Grönman kuvaili ensimmäisen matkansa miesten pikakilpailun jälkeen.
Peesistä iso hyöty
Etukäteisvarautuminen voi mennä hieman ylikin, jos Grönmanin kilpakumppania Tero Seppälää on uskominen.
- Ei kylmyys haitannut. Ehkä oli jopa liikaa vaatetta päällä, kun sitä (kylmyyttä) pelkäsi etukäteen, Seppälä kertoi avausmatkansa jälkeen.
Pyeongchangissa meteorologiset tunnusluvut tavallaan hämäävät. Pakkaslukemien ohella tuulen voimakkuutta kuvaavat luvut ovat maltillisia, mutta äkäiset puuskat moninkertaistavat tuulen voiman.
Maastohiihdon yhteislähtökisoissa on letkanvetäjistä pulaa, eikä ihme.
- Kun on vastatuuli takaisin tullessa, menet vaan (peesissä) pussiin ja tyhjiöön. Olet siinä, ei siinä tarvitse tehdä paljon mitään, Iivo Niskanen kuvaili.
Talvilajien urheilija on tottunut sopeutumaan.
- Ei ollut kylmä kuin hengityselimille. Ilma oli raaka, mutta yskä kuuluu kestävyysurheiluun, Matti Heikkinen valisti miesten yhdistelmähiihdon jälkeen.