Miksi kou­lu­al­tis­tuk­set eivät enää johda Oulussa ka­ran­tee­niin?

Puu­poh­jais­ten pin­noi­te­ai­nei­den avulla saatiin vä­hen­net­tyä sai­raa­lan pin­to­jen bak­tee­rien määrää jopa 60 pro­sent­tia

Pihkalla ja puunkuorella on antimikrobisia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää sairaalaympäristössä. Tämä todettiin Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä, jossa testattiin puupohjaisten ratkaisujen soveltuvuutta sairaalaympäristöön.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Samppa Alanen tutki mikrobien ja epäpuhtauksien tunnistamista sairaalan pinnoilta.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Samppa Alanen tutki mikrobien ja epäpuhtauksien tunnistamista sairaalan pinnoilta.

Pihkalla ja puunkuorella on antimikrobisia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää sairaalaympäristössä. Tämä todettiin Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä, jossa testattiin puupohjaisten ratkaisujen soveltuvuutta sairaalaympäristöön.

Potilashuoneiden väliverhoilla pitää olla kykyä tappaa mikrobeja ja estää niiden kasvua.

Sairaalan sisätautien ja keuhkosairauksien osastolla selvitettiin, miten puunkuoritanniinilla käsiteltyjen verhokankaiden ja tavanomaisten väliverhojen mikrobimäärät erosivat toisistaan kahden kuukauden seurannassa.

Pihka ja puunkuoren tanniinit osoittautuivat tutkimuksissa lupaaviksi antimikrobisiksi yhdisteiksi.

– Tanniinipinnoitus vähensi väliverhojen bakteerien kokonaismäärää peräti 60 prosenttia. Lisäksi jatkokoe osoitti, että tehoa voidaan kasvattaa kostuttamalla tanniinipinnoite kevyesti, jolloin kontakti bakteerien ja tanniinien välillä paranee, erikoistutkija Matti Virkkunen VTT:ltä kertoo.

Hankkeessa testattiin myös likaa hylkivien ja helpommin puhdistettavien pinnoitteiden toiminnallisuutta sairaalan eri pintamateriaaleilla. Sairaalan tekemien hygieniamittausten perusteella pinnoitettujen kohteiden hygienia-arvon havaittiin  olevan 32 prosenttia pinnoittamattomia parempi.

Siivoustyön tarkastus UV-kameratekniikalla

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli löytää uusi, tehokas ja nopea tapa tarkastaa siivoustyön tulokset. UV-kameratekniikan hyödyntäminen lian tunnistuksessa vaikutti lupaavimmalta.

– Likakohtia pystyttiin erottamaan UV-kameratekniikkaa hyödyntämällä monilta eri pinnoilta, vaikka silmämääräisesti likaa ei pystynytkään näkemään normaalissa huonevalaistuksessa, kertoo asiantuntija Jaana Mäkelä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Hankkeen toteuttivat VTT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri yhdessä alan teollisuuden kanssa. Hanketta koordinoi VTT.