Puunkaatoon lähdetään useimmiten puun ulkoisten merkkien perusteella, jotka viittaavat puun lahoamiseen. Esimerkiksi koivusta näkee päälle, kun sen aika on tullut.
"Lehdetön latvus ja koivun rungossa oleva musta kääpä ovat varmoja merkkejä siitä, että koivu on lahonnut kaatokuntoon", kertoo Oulun kaupunginpuutarhuri Taina Penttilä.
Hyvin harvoin puun kuntoa tutkitaan erityisellä puututkalla. Penttilän mukaan puututkan käyttö on niin kallista, että siihen turvaudutaan vain arvokkaimpien puuvanhusten kohdalla.
Penttilän mukaan Oulun puusto on kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta viime vuosina savottaan on lähdetty aiempaa enemmän. Puita kaadetaan vuosittain satoja. Kevättalvi on yleensä hyvää aikaa savotoille, koska silloin puunkorjuu on helpointa. Mutta käytännössä puita kaatuu ympäri vuoden.
"Puusto on tullut siihen ikään, että sitä joudutaan harventamaan ja kaatamaan ennen kuin tulee vahinkoja. Ylläpitäjällä on mahdollisuus kaataa silloin, kun sopii", Penttilä sanoo.
Penttilä sanoo, että kaupunkilaisilta tulee useita kaatotoiveita viikoittain, mutta useimmiten niiden perusteena on jokin muu syy kuin puun huono kunto. Terve puu saakin yleensä jäädä pystyyn.
"Niissä valitetaan puun peittävän näkyvyyden, sen roskaamisesta tai siitä, että juuret rikkovat asfalttia. Emme kovin herkästi lähde kaatamaan tervettä puuta", Penttilä huomauttaa.
Oulun valtapuu on koivu. Penttilän mukaan kaupunkikoivu elää kovemmissa oloissa kuin maaseudun ja erämaiden serkkunsa. Kaupungissa koivun elämää lyhentävät saasteet ja mekaaniset vauriot. Vanhimmat kaadettavat puut saattavat silti päästä lähelle sataa vuotta.
"Istutamme sitä mukaa uutta puustoa kaadettujen tilalle. Yksi yhteen jokaisen kaadetun puun tilalle ei uutta istuteta. Se riippuu myös alueen kokonaisuudesta. Joskus voi olla parempi jättää puisto harvemmaksi."
Piiripuutarhuri Erkki Harjulan mukaan puita istutetaan jatkuvasti kaadettujen tilalle. Esimerkiksi Kontinkankaalla vastikään istutettiin 40 koivua vain muutaman vuoden ikäisten koivujen tilalle.
"Ilmeisesti edelliskesän kuivuus oli puille liikaa ja ne eivät sitä kestäneet", Harjula sanoo.
Kaupungin yleisiltä alueilta kaadetut puut haketetaan pensaiden kateaineeksi tai poltettavaksi lämpövoimalassa.
Puistoista ja muilta yleisiltä viheralueilta kaadetaan puita sitä mukaan kun havaitaan lahoamisen tai vaurioitumisen takia kaatokuntoon päässeitä puita. Kiinteistöjen tonteilla olevien puiden kaatamiseen vaaditaan aina lupa rakennusvalvontavirastosta. Omalta tai vuokratontilta kaadetun puun saa itselleen vaikka polttopuuksi.
