Britannian yleisradio BBC julkaisi keskiviikkona Vladimir Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin haastattelun. Peskovia hiillostettiin muun muassa Venäjän toimista Ukrainassa. Peskov sanoi, että Venäjä tuntee uhkaa Natosta ja kokee, että sotilasliitto saartaa maata.
Peskovin mukaan Venäjä haluaisi kuulla, että Nato lopettaisi Venäjän rajojen lähestymisen, mutta kun sellaista ei kuulu, se saa Venäjä pelkäämään.
Venäjän johdon suusta on totuttu kuulemaan, että Nato on uhka. Venäjän johdon suusta ei ole kuitenkaan totuttu kuulemaan, että Nato aiheuttaisi maassa pelkoa.
Tutkija: Länteen
suunnattua retoriikkaa
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Arto Luukkanen sanoo, että kyseisen sanan käyttö on mielenkiintoinen kokeilu Venäjältä.
"Ehkä tässä on ajateltu, että lännessä ymmärretään paremmin, kun käytetään kielikuvaa, että Venäjä pelkää. Tämä, että Venäjä pelkää, on nähtävä lännelle esitettynä retoriikan muutoksena."
"Eivät ne tietysti venäläisille halua viestittää, että Venäjä on heikko, vaan vahva ja suurvalta."
Luukkanen muistuttaa, ettei pelkoa ilmaissut Putin, vaan hänen mediavelhonsa Peskov.
"Ei sitä Putinin suusta olisi kuultu eikä kuulla. Tällä retoriikalla nyt katsotaan, miten siihen suhtaudutaan, miten se otetaan vastaan ja saavutetaanko sillä mitään etuja."
Luukkasen mukaan aiemmin Venäjän paljon käyttämä termi uhka ei juurikaan poikkea nyt kokeillusta pelko-sanasta.
"Lähtökohta on, että näillä termeillä Venäjä hakee selitystä sille, miksi se toimii niin kuin se toimii. Kun on uhka tai pelko, täytyy toimia aggressiivisesti. Se, mikä on asioiden oikea laita, on ihan eri juttu."
Miten Putin suhtautuu
Brisbanen nöyryytykseen?
Venäjä-tuntija pitää erittäin mielenkiintoisena, miten Venäjällä vastataan Putinin kohteluun Australian Brisbanen huippukokouksessa. Putin lähti pois kesken G20-kokouksen viime viikolla. Putinin kerrottiin saaneen jääkylmää kohtelua muilta edustajilta.
"Hän (Putin) ei ole sellainen kaveri, joka kääntäisi toisen posken. Kysymys on siitä, miten tähän vastataan. Lähtökohta on, että hän ei saa näyttää heikolta. Kasvojen menettäminen on pahinta, mitä voi tapahtua."
Keskustan kansanedustaja ja Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtaja Paula Lehtomäki sanoo palanneensa juuri Pietarista, jossa ei hänen mukaansa olla kuultukaan Putinin huonosta kohtelusta.
"Heidän mediassaan on sanottu, että presidentti esiintyi vahvasti pyrki löytämään vastauksia Ukrainan kriisiin. Saattaa olla, ettei kyse ole niin isosta asiasta, mitä meidän julkisessa sanassa tunnuttaan arvioivan."
Luukkasen mukaan Venäjällä asia uutisoitiin tietenkin Putinille suosiollisella tavalla.
"On ihan selvää, että häntä otti päähän, kun hän lähti sieltä kokouksesta kesken pois. Nämä ovat näitä pieniä asioita, jotka vaikuttavat isoihin asioihin."
Luukkasen mukaan nyt odotellaan, miten Putin kuittaa nöyryytyksen.
"Tämä on se iso ongelma, että miten Putin maksaa niin sanotusti potut pottuina, kun on tällaisia isoja vastustajia. Ketä vastaan Putin voisi kääntyä? Ei ainakaan isointa vihollista vastaan, vaan enneminkin sitä heikointa, josta saisi jonkun voiton ja voisi kokea pääsevänsä tasoihin."
