Sunnuntaina Yle TV1:ssä käynnistynyt rikosdraama Paratiisi herätti laajaa kiinnostusta jo etukäteen. Suomalais-espanjalaista yhteistuotantoa kuvattiin Oulussa marraskuussa 2018.
– Se oli kiva tuotanto. Ei ollut ahdettu liikaa kohtauksia päivää kohden, Jussi Heikkinen muistelee.
Heikkinen kuuluu niihin ammattilaisiin, joita ilman televisiotuotannot eivät synny, mutta joita ei nähdä ruudussa.
Paratiisin Oulun-kohtauksissa Heikkinen tai vähintäänkin hänen pitelemänsä puomimikrofoni on juuri kuvan ulkopuolella. Vuoropuhelua taltioitiin myös nappimikrofoneilla. Niitä Heikkinen kätki näyttelijöiden vaatteisiin.
Aina ei ole niin kivaa kuin Paratiisia tehdessä. Toisia tuotantoja työstetään hätäisemmin, heikommilla ennakkosuunnitelmilla ja vähäisemmillä resursseilla.
Niistäkin Heikkisellä on kokemusta. Hän on viimeiset kymmenisen vuotta työskennellyt lähinnä ääneen liittyvissä tehtävissä lukuisissa TV- ja elokuvatuotannoissa.
Nousukausi toi työvoimapulan
Jussi Heikkinen on alalla, joka on elänyt melkoista nousukautta. Uutena tekijänä suoratoistopalvelut janoavat draamaa, perinteinen televisio imee realityä ja visailuja, valkokankaat elokuvia ja jonkun on tehtävä nettiin uppoavat mainosvideotkin.
Onpa puhuttu jopa työvoimapulasta. Oulussa alkoi loppuvuodesta pikakoulutus, johon Paratiisinkin taustalla oleva Matila Röhr Productions haki 40 oppijaa alan eri tehtäviin.
Jussi Heikkisen tietojen mukaan tuotantoihin on katseltu tekijöitä ulkomailtakin. Sitä hän ei tiedä, onko kyse yksin työvoiman saatavuudesta.
– Tuotantoyhtiöt mielellään sanovat, että ne hyödyntävät paikallista osaamista, mutta bisnestähän se on. Jos ulkomailta saa halvemmalla, niin totta kai sitäkin joku ryhtyy hyödyntämään, hän pohtii.
Paratiisin kuvauksissa Oulussa Heikkinen oli osa kolmen hengen paikallista äänitiimiä, johon kuului kaksi puomimiestä ja äänittäjä. Oululaiset toimittivat myös tarvittavan kenttä-äänityskaluston.
Onnikan ratista puomin varteen
Alassa on kansainvälinen ulottuvuutensa ilman hintakilpailuakin. Heikkisellä on siitä omaakin kokemusta. Hän on reissannut muun muassa rallin MM-sarjan televisiointien mukana pitkin maailmaa Meksikoa myöten ja tehnyt tosi-tv:tä Italiassa.
Ensiaskeleet alallekin hän otti kansainvälisissä tunnelmissa, joskin kotoisissa maisemissa. Saksalaista Jääkauden loppu -elokuvaa kuvattiin Martinniemen edustalla viime vuosikymmenen puolivälissä. Lämmittelytilaksi oli vuokrattu äänentoistoyrityksen bussi, jonka kuljettajaksi Heikkinen oli pestattu.
– En muista kävikö siellä autossa lopulta yhtään ainutta ihmistä, hän nauraa.
Sen hän muistaa, että yksi elokuvan itävaltalaisen äänitiimin jäsenistä sairastui. Heikkinen tarjoutui hätiin. Hän kertoi olevansa äänialan ihmisiä ja tutustuneensa TV-tuotantoihinkin opinnoissaan. Tapahtui sujuva siirtymä onnikan ratista mikkipuomin varteen.
Sittemminkin hän on työskennellyt saksalaisissa tuotannoissa.
– Se on vähän huvittavaakin. Minut tilataan äänittämään, kun joku puhuu suomea tai englantia. Lopullisessa tuotteessa sitä ääntä ei sitten kuulu ollenkaan, kun puhe on dubattu saksaksi.
Kuinka Heikkinen päätyi äänialalle? Miksi kotimaisissa sarjoissa musiikki pauhaa, mutta puheesta ei saa selvää? Lue Jussi Heikkisen haastattelu kokonaisuudessaan Oulu247-sovelluksesta.