Puo­lus­tus­voi­mat: So­dan­ai­kais­ten am­mus­ten ja rä­jäh­tei­den löy­tä­mi­ses­tä aina il­moi­tet­ta­va po­lii­sil­le – am­muk­sia dum­pat­tiin ve­sis­töi­hin sotien jälkeen

Jos kansalainen löytää tai epäilee löytäneensä sodanaikaisen ammuksen tai pommin, hänen olisi hyvä ilmoittaa siitä viipymättä poliisille, toteaa pääesikunnan tiedottaja Henrik Gahmberg Puolustusvoimista.

Jos kansalainen löytää tai epäilee löytäneensä sodanaikaisen ammuksen tai pommin, hänen olisi hyvä ilmoittaa siitä viipymättä poliisille, toteaa pääesikunnan tiedottaja Henrik Gahmberg Puolustusvoimista. Rovaniemellä löytyi sodanaikainen ammus Kemijoen pohjasta lauantaina.

Poliisi pyytää ilmoituksen jälkeen armeijalta virka-apua, jolloin sen henkilöstöä tulee paikalle.

– He katsovat, mikä löytö on ja huolehtivat sen poisviennistä tai räjäytyksestä paikalla, Gahmberg sanoo.

Ammukseen tai räjähteeseen ei hänen mukaansa missään nimessä saa mennä koskemaan. Jos esineeseen on koskenut esimerkiksi tiedonpuutteen vuoksi, sen jälkeen on annettava esineen vain olla ja odotettava poliisia ja puolustusvoimia paikalle.

Puolustusvoimat tekee Gahmbergin mukaan vuosittain noin 600–700 virka-apupyyntönä tullutta tehtävää. Niistä yli puolet liittyy sotilasräjähteisiin.

Suutareita, asekätköjä ja sotamuistoja

Lapissa saattaa talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan jäljiltä olla enemmän vanhoja sotilasräjähteitä kuin muualla maassa.

– Niitä voi olla erityisesti itärajan läheisyydessä, jossa on ollut taisteluja.

Löydökset voivat olla niin sanottuja suutareita, jotka on ammuttu, mutta ne eivät ole räjähtäneet. Sellainen löytö voi Gahmbergin mukaan olla erityisen vaarallinen.

– Silloin räjähteessä on sytytin vielä jäljellä ja se voi räjähtää, kun sitä liikutetaan.

Joskus löytyy myös vanhoja asekätköjä. Sotavuosina upseerit ja sotilaat kätkivät aseita eri puolille Suomea sen varalta, että Venäjä olisi miehittänyt maan. Asekätköjen voimin olisi jatkettu vastarintaa.

– Näitä kätköjä löydetään silloin tällöin maakellareista, maastosta tai vinteiltä, kertoo Gahmberg.

Oma lukunsa ovat myös ammukset ja räjähteet, joita vietiin muistoksi kotiin rintamalta. Niistä on ilmoitettu poliisille, kun veteraani on kuollut ja omaiset ovat löytäneet sotilasräjähteen esimerkiksi kirjahyllystä.

Sotilasräjähteitä on dumpattu vesistöihin

Sotien jälkeen räjähteitä dumpattiin Gahmbergin mukaan järviin, merialueelle ja mahdollisesti jokiin.

– Silloin 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa ajateltiin, että siellä ne säilyvät.

Myöhemmin, kun ymmärrys luonnosta ja vesistöjen saastumisesta kasvoi, puolustusvoimat on nostanut räjähteitä pois vesistöistä. Ammukset ruostuvat ja ne saattavat sisältää muun muassa fosforia ja muita myrkkyjä.

Kemijoen Tikkasenkarin osalta puolustusvoimat tutkii Gahmbergin mukaan paikan ja arvioi, onko paikalla mahdollisesti lisää sotilasräjähteitä. Syytä kiireelliseen tutkimiseen hänen mielestään ei kuitenkaan ole.

– Ei tutkiminen kovinkaan kiireellinen ole. Jos nyt vasta on löytynyt yksi ammus, vaikka paikalla on kalastettu aiemminkin, niin todennäköisesti siellä ei ole lisää ammuksia.

Arvion paikan eristämisen tarpeesta tekee poliisi.

Ilmoita asiavirheestä