Kylmän sodan jälkeen turvallisuusympäristön muutos, aseriisunta, asevoimien menojen leikkaukset, globalisaatio ja muuttuvat investointiprioriteetit heijastuivat puolustusteollisuuden toimintaan. Suomessa alaa ei ajettu alas (toimijoina nykyisin esimerkiksi Patria, Nammo Lapua, Nammo Vihtavuori ja Sako), mutta se kohtasi muutoksia omistusjärjestelyiden ja uusien olosuhteiden muodossa.
Peruslinjana oli 1990-luvulta alkaen, että Suomessa kansallisen puolustusteollisuuden tarve tunnistettiin ja kansainvälistä yhteistyötä edistettiin kotimaisen teollisuuden toimintaedellytysten tukemiseksi. Samalla ylläpidettiin riittävää tuotantokapasiteettia ja turvattiin puolustusvalmiudelle kriittisten materiaalien saatavuus. Keskiössä oli sopeutua kansainvälistymiseen ja teknologisiin edistysaskeliin yhdistämällä kansallisia ja kansainvälisiä näkökohtia.
Kansainvälisesti Suomen puolustusteollisuus on ollut pieni toimija. Sillä on kuitenkin merkittävä rooli maan puolustuskyvyn ylläpitämisessä ja osana kansainvälisiä verkostoja. Tähän vaikuttavat useat tekijät, jotka myös sävyttävät kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaa.
Suomen puolustusteollisuus on kytköksissä suurempiin yhtiöihin (Patria, Nammo, Beretta, Kongsberg Defence & Aerospace…), jotka omaavat vahvan osaamisen asejärjestelmien kehittämisessä ja valmistuksessa sekä tarjoavat mittakaavaetuja.
Suomessa toimii myös useita pieniä yrityksiä, kuten Insta Group, Bittium ja Conlog, jotka tarjoavat erikoistuneita tuotteita ja palveluita. Ne ovat parhaimmillaan tärkeitä innovaation lähteitä ja täydentävät suurempien yritysten tarjontaa. Puolustusteollisuudessa on kyse laajasta verkostosta.
Suomen puolustusteollisuuden toimijat tekevät yhteistyötä etenkin Pohjoismaiden ja muiden Nato-maiden kanssa: yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita sekä asejärjestelmien ja -tarvikkeiden kauppaa. Suomen puolustusteollisuus voi osallistua pohjoiseen alueelliseen yhteistyöhön tarjoamalla teknologista osaamista ja ratkaisuja.
Eduksi on, että puolustusteollisuutta toimii myös Pohjois-Suomessa, mikä tuo mukanaan tuntemuksen pohjoisesta toimintaympäristöstä, jonka painoarvo on viime vuosina kasvanut.
Kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä on korostanut teknologian nopea kehitys. Muutokset tekoälyssä, autonomisissa järjestelmissä ja kyberturvallisuudessa vaikuttavat Suomen puolustusteollisuuteen. Suomessa on panostettu alan tutkimukseen ja kehitykseen yrityksissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
Suomen puolustusteollisuuden tulevaisuudelle on tärkeää ylläpitää ja kehittää kotimaista osaamista sekä varmistaa alan yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla investoimalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.
Eduksi on, että Suomi tunnetaan innovatiivisesta ja korkeatasoisesta teknologisesta osaamisestaan. Tämä pätee myös puolustusteollisuuteen, joka on kehittänyt huipputeknologisia ratkaisuja asejärjestelmiin, tiedusteluun, valvontaan ja kyberturvallisuuteen. Suomalaiset tuotteet ja palvelut tunnetaan korkeasta laadustaan ja luotettavuudestaan. Tämä vahvistaa Suomen mainetta luotettavana kumppanina ja lisää yritysten kilpailukykyä.
Vienti on merkittävässä asemassa Suomen puolustusteollisuudelle: pienet kotimarkkinat eivät riitä takaamaan kestävää teollista pohjaa. Suomen puolustusteollisuus tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kanssa. Tämä mahdollistaa tarpeiden ja vaatimusten ymmärtämisen sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämisen vastamaan tarpeisiin.
Kokonaisuudessaan Suomen puolustusteollisuus on ketterä ja innovatiivinen toimija. Suomi pyrkii säilyttämään osaamisensa ja kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla ja samalla tukemaan omaa puolustuskykyään. Suomen puolustusteollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat moninaiset ja riippuvat useista tekijöistä.
Suomella on hyvät mahdollisuudet säilyttää kilpailukykynsä ja kehittää alan osaamistaan kansainvälisellä tasolla. Se vaatii jatkuvaa panostusta ja sopeutumista muuttuviin oloihin.
Nykypäivän tarve puolustustarvikkeille tukee puolustusteollisuutta lähitulevaisuudessa, mutta kysynnän kasvu ja alan teollisuuden ylös ajaminen lisäävät kilpailua luoden haasteita. Innovatiivinen tuotekehitys ja (kansainvälinen) yhteistyö tarjoavat mahdollisuuksia myös muuttuvissa oloissa.
Heikki Roiko-Jokela on filosofian tohtori ja dosentti. Hän on kirjoittanut tutkimukset Lapuan patruunatehtaasta ja Vihtavuoren ruutitehtaasta sekä johtaa tutkimusprojektia Suomen sotatalous ja puolustustarviketeollisuus muuttuvassa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä 1998–2035.
Tapio Roiko-Jokela on filosofian maisteri ja väitöskirjatutkija. Hän tekee väitöskirjaa Suomen puolustusteollisuudesta 1980-luvulta 2000-luvun alkuun Jyväskylän yliopistossa Suomen historian tohtoriohjelmassa.