Suomen sotilaallisen valmiuden parantamiseen on tulossa lisää rahaa vuosittain 55 miljoona euroa ensi vuodesta alkaen. Lisäksi koko maan puolustuskykyä aiotaan parantaa.
Puolustusvoimien materiaali-investointirahoitusta ollaan myös lisäämässä. Tänä vuonna korotus on 80 miljoonaa euroa, ja se nousee asteittain 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä.
Luvut tulevat ilmi hallituksen tuoreesta puolustusselonteosta.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomen toimintaympäristö ja geostrateginen asema ovat muuttuneet.
– Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin uhkavalikkoon, Niinistö kommentoi.
Suomen sodanajan joukkojen kokoa on tarkoitus kasvattaa 20 prosentilla. Sen jälkeen vahvuus on 280 000 sotilasta.
Selonteon mukaan puolustusjärjestelmää kehitetään niin, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu käytännön esteitä. Kahdenvälinen yhteistyö Ruotsin kanssa on erityisasemassa.
- Emme kuitenkaan laske sen varaan, että saisimme kriisitilanteessa Ruotsilta apua, Niinistö huomautti tiedotustilaisuudessa.
"Laaja yhteisymmärrys"
Jussi Niinistö totesi, että kansallisen puolustuksen huolehtimisesta vallitsee nyt harvinaisen laaja yhteisymmärrys. Niinistön mukaan sekä hallitus- että oppositiopuolueet ovat muun muassa sitä mieltä, että Hornetit täytyy korvata täysimääräisesti uusilla hävittäjillä.
– Laivue- ja hävittäjähankinnat ovat mittavia investointeja, mutta niistä ei voi turvallisuuden nimissä tinkiä. Yksityiskohtaiset rahoituspäätökset tehdään osana julkista taloutta.
Hornetit poistuvat ilmavoimien käytöstä 2020-luvun loppupuolella. Hävittäjiin liittyvät hankinnat ajoittuvat vuosille 2019–2030.
"Venäjä ei ole välitön uhka"
Sodan uhka -puheistaan huolimatta puolustusministeri on sitä mieltä, että esimerkiksi Venäjä ei ole välitön sotilaallinen uhka Suomelle. Niinistö totesi, että Suomella ja Venäjällä on hyvä kahdenvälinen dialogi Ukrainan tilanteesta huolimatta.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että Suomen puolustusyhteistyö nojaa jatkossakin kahdenkeskiseen yhteistyöhön. Tärkeimpiä kumppaneita Suomelle ovat Ruotsi ja Yhdysvallat.
Orpon mukaan Suomi on vahvasti mukana myös EU:n sisäisessä puolustusyhteistyössä. Hän totesi, että EU:n sisällä yhteistyö on vahvistumaan päin.
Hallitus julkaisi uuden puolustusselonteon torstaina iltapäivällä. Orpon mukaan puolustusselonteossa on otettu huomioon myös nykyaikaiset uhat. Selonteko linjaa Suomen puolustuspolitiikkaa vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin.
